Sementtivalimoteollisuutta Taavetissa jo ennen sotia -
VIISAAT ja LÄÄVERIT
Taavetin Tiilitehdas, Veljekset Viisas
Kauppakadusta erkanevan tien, joka myöhemmin nimettiin Palolammentieksi, varrella sijaitsi Viisaan veljesten sementtivalimo. Valimo keskittyi kattotiilien ja ojaputkien valmistukseen. Sotavuoden 1939 pommitukset tuhosivat valimon. Viisaat aloittivat tämän jälkeen valimotoimintansa nk. "Viisaan montussa". Uusi paikka sijaitsi sorakuopassa lähellä Haminantien ja Kouvolantien risteystä. Monttuun nousi myös Viisaan omakotitalo. Viisas lopetti sementtivalimoyrityksensä vuonna 1938.
Mainittakoon tässä yhteydessä, että Taavetissa oli vielä yksi mies, joka 1900-luvun alussa takomopajansa pihamaalla nykyisen Pajatien varrella ulkosalla teki pienimuotoisesti betonivaluhommia. Tämä mies oli seppä Tuomas Toura.
Tähän väliin pieni romanttinen tarina viisaasta Entosta (Paavo Naumasen muisteloima)
Entto oli karismattinen persoona sekä monen jekun ja tempauksen mies. Olavi Virta orkestereineen esiintyi Hepoharjulla ja Entto olisi halunnut viedä vaimonsa sinne Olavia katsomaan ja kuuntelemaan ja tanssimaankin varmasti. Vaimo ei kuitenkaan ollut halukas lähtemään sinne jostakin syystä. Entto meni sitten Hepoharjun lavalle yksin. Siellä hän meni itse Olan puheille ja pyysi tangokuningasta tulemaan kotimontullensa laulamaan vaimollensa. Ja Olavihan tuli, orkestereineen, rummut ja muut soittopelit auton katolla ja esiintyi vaimolle ja Entolle. Jotta sellainen rakkauden teko.
Ja toinen tarinakin kertoo:
Entto osasi käyttää laskutikkua ja taidokkaasti kuulemma osasikin. Siihen aikaanhan ei vielä laskimia oltu kehitetty. (Erkki Kurppa)
Lääverin Sementtivalimo, Lääverit
Teksti perustuu pääosin artikkeliin "Kymmenen vuotta yritystoimintaa: Lääverin sementtivalimo valmistaa 10.000 tuoteyksikköä vuodessa". Luumäen Lehti 15.5.1969.
Sementtibisneksen alkuaskeleet perheyrityksenä
Aluksi oli liikkuva – nykyisin olisi kutsuttu varma, an mobiili – sementtitehdas
Rakennusmestari Toivo Johannes Lääveri (s. 1903 Muolaassa) oli kotoisin Karjalankannaksen Uudeltakirkolta (Uusikirkko), mistä hän tuli sodan jälkeen vuonna 1945 Luumäelle. Taavettiin Toivo asettui asumaan perheineen nykyisen Taavetin torin kohdalla silloin olevaan taloon. Perheeseen kuuluivat vaimo Anna Varpu os Orpana (s. 1903 Käkisalmen mlk:ssa k. 1967), lapset: Aino (s.1926), Reino Johannes (s.1931), Marja-Liisa (s.1941) ja Matti Antero (s.1944). Rakennusmestari
Toivo Lääveri oli asutuslautakunnan ja palolautakunnan jäsen, rakennuslautakunnan ja tielautakunnan puheenjohtaja, Säästöpankin isännistön varapuheenjohtaja sekä Rakennusmestariliiton, Tie- ja Vesirakennusyhdistyksen, Tieyhdistyksen ja Pienteollisuusyhdistyksen jäsen.
Kesällä 1954 Lääverit ostivat tehosekoittajan ja sähkömoottorin ja ryhtyivät asianmukaisia muotteja käyttäen valmistamaan sementistä pääasiassa kaivo- ja tierumpurenkaita. Aivan alussa tehtiin vain omaan käyttöön mm. viemäriputkia. Kun asiakkaat tulivat kuvaan mukaan, alettiin heille valmistaa tilauksesta heidän haluamiaan sementtituotteita heidän haluamissaan paikoissa. "Tehdas" toimi kuorma-auton lavalla ja autolla sitten kierrettiin mm. TVH:n eri työpisteissä aina Suomenniemeä myöten. Vuonna 1955 oli myynti jo 30.000 mk. Silloin tehtiin esimerkiksi 3.000 kpl kaidepylväitä ja terästäkin käytettiin jo yli 8.000 kg.
Virallisella yritysnimellä Lääverin Sementtivalimo aloitti toimintansa Taavetissa vuonna 1958 - edelleen vaatimattomana perheyrityksenä. Toivo Lääverin pojat Reino ja Matti olivat myös mukana yrityksen toiminnassa. Lääverin Sementtivalimon nokkamiehenä toimi Toivo Lääveri. Jo heti seuraavana vuonna 1959 yritys aloitti toimintansa avoimena yhtiönä nimellä Lääverin sementtivalimo Reino Lääveri & kumppanit. Toivo oli yrityksen hiljainen osakas ja omisti firman. Samana vuotena siirryttiin "Viisaan monttuun" mistä ostettiin Ensio Viisaalta koneet ja vuokrattiin tuotantotilat. Elokuussa 1963 tehtiin Viisaan kanssa lopulliset kaupat, jolloin tilan 8.000 neliön alue kaikkine kiinteistöineen siirtyi Lääverin Sementtivalimon haltuun. Kesällä 1964 valmistui uusi hallirakennus, jonka pituus oli 32, leveys 14 ja korkeus 5 metriä.
Liiketoiminta kehittyi
Yrityksen alkuajat olivat hiljaisia, mutta vuonna 1961 tuotevalikoimaa alettiin monipuolistamaan ja myyntikäyrät alkoivat kohota..
Kymmenessä vuodessa yrityksen liikevaihto ja tuotanto kolminkertaistuivat. Tuotevalikoima oli monipuolinen. Vuonna 1968 Lääverin Sementtivalimon valmistettujen tuotteiden yhteinen kappalemäärä oli runsaat 10.000 kpl: viemäriputkia 7.500 kpl, kaivonrenkaita 1.400 kpl, tierumpurenkaita 700 kpl, rajapyykkejä 440 kpl ja kaivonkansia 150 kpl. Kaikkiaan 36 erilaista tuotetta löytyi valikoimista ja varastostakin. Esimerkiksi 9 ja 12 tuuman viemäriputkia tuotettiin yli seitsemän kilometrin pituudelta ja Taipalsaaren B-sairaalan viemäröintityöt tehtiin Taavetissa valmistetulla materiaalilla. Tuotevalikoimaa täydensivät aitapylväät, harus- ja käytävälaatat, peruspilarit ym. tuotteet. Valimosta sai ostaa myös betonimassaa ja kalkkilaastiakin.
Tällaiset valmistusmäärät edellyttivät luonnollisesti myös paljon raaka-aineita ja niinpä vuonna 1968 käytettiin mm. lähes 5000 säkkiä sementtiä, 13.000 kg terästä ja 600 m3 sepeliä!
Kaukaisimmat toimituspaikkakunnat ko. vuonna olivat Parikkala, Ruokolahti ja Valkeala. Omassa kunnassa käytettävistä putkista valmisti Lääverin Sementtivalimo melkein kaiken. Suurin ostaja oli sisaryhtiö, Taavetin Kaivukone, jonka viemärintekoon Taavetin teollisuusalueella käytettiin Taavetin valimon tuotteita. Taavetin Kaivinkone oli Reinon yritys, jonka hän perusti yhdessä Martti Kivelän ja Toivo Äyräväisen kanssa. Reinon ja perheensä kotitalo oli ja on edelleen Palolammintiellä.
Martti Kivelä lopetti Osuuskaupassa vuonna 1963 ja siirtyi Maarakennusliike Taavetin Kaivukoneen (virallisesti silloin Taavetin Kaivukone M. Kivelä ja kumpp. toimitusjohtajaksi.
1960-luvun lopulla työntekijöitä oli neljä. Toivo Lääveri hoiti paperisodan ja myynnin ja Matti Lääveri, Kari Houni sekä Aarne Kantola valmistuksen ja kuljetukset.
Menestystä lujuuskokeissa
Hankkiessaan alan tuotteita mm. valtion ja kunnan laitoksille, vaativat tilaajat todistukset tuotteiden lujuudesta ja laadusta. Sementtiyhdistyksen tutkijain antamista todistuksista selvisi, että esim. vuonna 1968 lujuus- ja tiiviyskokeet osoittivat jopa yli kaksinkertaisia lukemia, kuin mitä asetetut vähimmäisvaatimukset ovat! »Laatu luo luottamusta», korosti Lääveri Luumäen Lehden artikkelissa. Laadusta ei tingitty ja valimon toiminta perustui tarkkoihin kannattavaisuuslaskelmiin. Hinnat olivat kuitenkin kilpailukykyiset. Luumäellä kannatti hankkia alan tuotteet luumäkeläiseltä valmistajalta.
Lähteet: Luumäen Lehti, Digiarkisto, Luumäen Fotokerho, Mika Lääveri, Erkki Kurppa.