TAAVETINTIE
Taavetintie alkaa Kauppakadun jatkeena rautatien ylikäytävän kohdalta ja jatkuu etelään Haminantien liittymään. Tiestä erkanevat idän suuntaan ensin Myllytie ja sitten Tainantie. Länsisuuntaan erkanee Okkolaan vievä Urovuorentie.
Taavetin- ja Tainantien varren tarkemmin esiteltyjä kohteita ovat: Taavetin Osuuskauppa (vuodesta 1906 vuoteen 1968), Aatu Vainikan kauppa ennen Osuuskauppaa (1897-1935), Riihelä-Heijari 1910-luvulla, Matkustajakoti Maja (aikaisemmin Mettälän ja Timosen kauppa sekä Lottamaja - tarinan alku vuodesta 1920) ja Grönin Taavetin Ruumisarkku- ja Kukkakauppa (vuodesta 1942) ja edellisen jatkaja Taavetin Ruumisarkku- ja Puutyöliike - U.
Viitanen (vuodesta 1962).
Sotavuosien aikana ja hiukan aikaa sen jälkeenkin - autojen häkäpönttöaikaan - työllisti Taavetin Pilketehdas monta taavettilaista.
Taavetin tien ympäristössä ovat aikoinaan olleet myös räätäli Evert Nikunen, rukkasentekijä Ojala Laappaan talossa ja Eino Tölkön Taavetin Vehnämylly vuodesta 1955.
Osuuskaupan tiloissa toimi Taavetin Maito-osuuskunnan myymälä vuosina 1932-1940.
Taavetin Vehnämylly
Eino Tölkkö muutti luumäelle vuonna 1955. Hän osti myllytilan paikan Myllytieltä mylläri Pyyköltä. Eino työskenteli myllyssä yksin. Asiakkaina oli leipomoita ja maanviljelijöitä lähipaikkakunnilta.
Tölkön perheeseen kuuluivat Einon (s.1909) lisäksi vaimo Aino os. Peippo (s.1916), lapset Reetta Tuulikki (s.1945) ja Jouko Ilpo (s.1936).
Taavetin Vehnämylly
Eino Tölkkö muutti luumäelle vuonna 1955. Hän osti paikan Myllytieltä mylläri Pyyköltä. Eino työskenteli myllyssä yksin. Asiakkaina oli leipomoita ja maanviljelijöitä lähipaikkakunnilta.
Tölkön perheeseen kuuluivat Einon (s.1909) lisäksi vaimo Aino os. Peippo (s.1916), lapset Reetta Tuulikki (s.1945) ja Jouko Ilpo (s.1936).
Laappaan tila
Heijaria ja Matkustajakoti Majaa vastapäätä Taavetintien toisella puolella oli talo, joka meille 50-60-luvun alakylän lapsille oli ikimuistoinen paikka. Monet kesäillat sinne kokoonnuttiin leikkimään kymmentä tikkua laudalla ja vinkkiä. Sen aikaiset asukkaat Laappaan Arvo ja talon muissa asuinhuoneistoissa asuvat vuokralaiset suhtaituivat hyvin meihin, vaikka kolusimmekin pihan jo ränsistyneitä ulkorakennuksia, aittoja ja navettaa. Aina loppui aika kesken, kun kotoa tultiin patistelemaan nukkumaanmenon aikoihin.
50-luvun alusta muistan, kun käytiin joka päivä hakemassa maitokannulla tuoretta maitoa Laappaalta lypsyn jälkeen. Eteiseen oli varattu meille täytetty kannu. Muistikuvaan on jäänyt myös eräs kylmä ja luminen talvi, jolloin menimme äidin kanssa hakemaan maitoa. Minä istuin tarakalla, äiti talutti pyörää ja pyörän tangossa oli kassi, missä huivilla peitetty maitokannu. Mielikuvaksi on jäänyt, että oltiin nyt kielletyllä asialla, mistä ei saanut hiiskua muille. Oli Suurlakon aika vuonna 1956.
Samanlaiten maidonnoutoeteinen oli myös naapurissa Heijarissa, missä myös oli aina maitokannu poikineen penkillä odottamassa joko täyttöä tai noutoa.
Ensimmäisen talon ilmeisesti rakensi Tuomas Hämäläinen jo vuosien 1860-70 aikana vaimonsa Annan os. Venäläinen (k.1905) perintömaalle. Annan kuoleman jälkeen poika Matti myi talon vuonna 1908 Matti Punkkiselle (ss.1895 k.1968) ja tämän äidille Eeva Stiina Punkkiselle os. Taukaniemi (s.1861).
Matti Punkkinen myi talon edelleen vuonna 1938 Ville Laappaalle (s.1974 k.1838). Talo meni sitten Villen kuoleman jälkeen vuonna 1943 hänen lapsilleen Einolle (s,1904 k.1963), Taunolle (s.1906 k.1996) ja Arvolle (s.1911 k.1989). Vuonna 1960 tila jaettiin poikien kesken ja poikamies Arvo jäi asuttamaan taloa.
Talo toimi myös yhtenä Taavetin käräjäpaikoista vuosina 1929-1934.
Taloa ovat vuosien saatossa kunnostaneet ja ylläpitääneet huolella sen uudet omistajat ja se on yhä asuinkäytössä.
Lähteet: Luumäen Lehti, Mikko Korhonen, Taavetin sukuja mm. Eeva Hämäläinen ja Janne Lindström, 2016, Finna.