Taavetin Talouskauppa
Taavetin Talouskaupan perusti Paavo Jaakonpoika Valtti vuonna 1937 Maria Vainikan, edesmenneen kauppias Aatu Vainikan lesken, omistamaan liiketaloon. Valtti tuli Taavettiin Kelolasta. Maria Vainikka asui asuinhuoneistossa. Valtilla oli myös leipomo Kukasmäen parakkikylässä. Kauppa-apulaisena tiedetään ainakin olleen Kerttu Kempin ja vuosina 1939–1945 Kerttu Karvasen. Maria Vainikka sai vuonna 1939 Luumäen Kunnanvaltuustolta luvan jatkaa miesvainajansa kahvilaoikeutta asuinrakennuksessaan. Kahvila sai olla auki aamu kahdeksasta ilta yhdeksään.
Polvijärveltä kotoisin oleva Kerttu Karvanen tuli Taavettiin keväällä1939 juuri ennen talvisotaa. Hän muistelee SOTAMUISTOJA LUUMÄELTÄ-kirjassa: Tulin töihin Taavetin Talouskauppaan, missä olin koko sodan ajan. Asunnon sain tätini kanssa Taneli ja Yrjö Karhulta. Talvisodan jälkeinen kesä oli kiireinen kaupassa. Pitkät olivat puutelistat, mitkä piti kerätä ja pakata. Sotilaat ajoivat hevosilla tavaratilaukset. Taavetista oli tullut yksi tulevan jatkosodan tärkeistä joukkojen keskityspaikoista. Sotilaita alkoi tulla eri puolilta Suomea paikkakunnalle. Savitaipaleen tien varteen Kivijärven rannan tuntumaan Kukasmäelle ja sen ympäristöön nousi parakkikyliä. Talouskaupalla oli parakkikylässä leipomo. Tätini oli siellä leipomassa ruisleipää.
Kaupan paloa en nähnyt, koska se tapahtui yön aikana. Kauppa jäi illalla ennalleen, mutta aamulla, kun menin töihin, kuulin matkalla Koskelan Allilta, että kauppa oli palanut. Edellisenä iltana oli Kerttu Kemppi jäänyt inventaarioon ja oli lähtenyt myöhemmin. Mitään syytä paloon ei löytynyt ja meitäkin kuulusteltiin.
Tammikuussa 1943 tuli kauppa-apulaiseksi myös Paavon serkku, Lempi Valtti. Tuli sota ja pommitukset. Kauppaan ei suoraan osunut, vaikka pommeja satoi puutarhaan ja lähiympäristöön. Ainoastaan seiniin tuli sirpaleitten reikiä ja tavaroita tippui hyllyiltä, muistelee Lempi Valtti kirjassa SOTAMUISTOJA LUUMÄELTÄ. Kauppa paloi lopulta maan tasalle hämärissä olosuhteissa vuonna 1944. Paavo Valtti menehtyi palon mukana.
Sota-ajan kaupankäynnistä Lempi muistelee: Tavaraa oli sota-ajasta johtuen vähän ja hyviä asiakkaita paljon. Se oli vaikeaa. Kahvia ei ollut, vaan korviketta, jossa oli kahvia 20 prosenttia ja lisäksi kahvin vastiketta, joka oli tehty viljasta. Sodan aikana miltei kaikkea sai vain ostokortilla. Sokeria sai kupongilla vain neljänneskilon kuukaudessa. Topasta rikottiin ja sitä roiskui, vaikka se tehtiin pahvilaatikossa.
(Siirtokarjalaisten tie osa III 1970)
Kesällä 1944 kauppa siirrettiin pihapiirissä olevan varastorakennukseen Kauppakadun puoleiseen päähän. Lempi Valtti jatkoi kauppa-apulaisena tässäkin Talouskaupassa. Kauppias Pentti Hinkkanen jatkoi pihakaupan johdossa ja hänen muutettuaan pois paikkakunnalta jatkoivat kaupan pitoa Kalle Hinkkanen ja Fredrik Vilhelm Juhonpoika Kerminen. Kauppa toimi tässä rakennuksessa vuoteen 1956.
Talouskauppa – Keskon K-kauppa
Tavarasäännöstely ja tuontirajoitukset hidastivat kaupan kasvua 1950-luvun alkuvuosina. Vuosikymmenen loppupuolella säännösten vapautuessa ryhdyttiin Keskossa luomaan erikoiskauppojen verkostoja aiempien sekatavarakauppojen sijaan. Keskolla oli merkittävä rooli liiketyyppien kehityksessä. Ensimmäisenä panostettiin K-rautakauppaverkoston ja Keskon rautatavaroiden varastointijärjestelmän luomiseen. Myös maatalous- ja konekauppaa ryhdyttiin käynnistämään voimallisesti.1950-luku oli myös vahvaa oman teollisuustoiminnan aikaa. Keskolla oli omaa mylly-, leipä-, liha-, margariini- ja vaatetusteollisuutta sekä kahvipaahtimo. Myös konttoriverkosto laajeni. Laajimmillaan vuosikymmenen vaihteessa Keskolla oli 40 palvelupistettä, joista varsinaisia konttoreita 23.
Tahvolan aika
Kauppa vaihtoi omistajaa vuonna 1952. Kauppaa alkoi pyörittää ja kehittää Veikko Tahvola. Uusi sekatavarakauppa rakennettiin vanhan alkuperäisen Talouskaupan paikalle. Se valmistui vuonna 1954. Rakennuksessa oli myös asuinhuoneisto ja varastohuoneita. Vanhaan piharakennukseen tuli kaupan tilalle leipomo.
Veikko Tahvola otti käyttöön myös myymäläauton palvellakseen myös suoraan Taavetin ympäristön kylien asukkaita.
Räikkösten aika
Kevättalvella 1960 muuttivat Taavettiin Eino
ja Kerttu Räikkönen ostettuaan Talouskaupan. He tulivat Someron Kaurakedosta,
missä heillä oli myös kauppa. Hiukan myöhemmin tulivat Taavettiin myös lapset
Urpo ja Irmeli, lasten mummo sekä Einon veli Aarne, vaimonsa Irma ja lapset
Markku ja Juha. Irma ja Aarne vetivät Pajarin Talouskauppaa koko sen
olemassaolon ajan.
K-kaupoilla Uusi suunta
Vähittäiskauppa muuttui 1960-luvulla
elintarvikekaupassa merkittävästi. Omavaraistalouden vähentyessä mm.
tuore-elintarvikkeet tulivat kauppoihin ja sekatavarakauppojen muuttuminen
varsinaisiksi elintarvikemyymälöiksi alkoi. Vuosikymmenen puolivälissä ala mullistui
itsepalveluliikkeiden tulon myötä. Maaseudun kauppaverkosto harveni. Vantaan
Hakkilaan perustettiin Keskolle keskusvarasto. Atk ja tiedonsiirron
kehittyminen mahdollistivat keskitetyn jakelutoiminnan kehittämisen
aloittamisen. Omasta teollisuudesta luopuminen alkoi.
Henkilökunnan lukumäärä kasvoi. Henkilökuntaan kuuluivat mm. myymäläautonkuljettaja Pentti Helander, leipuri Virtavuori, lihamies Pentti Papu, rautaosaton myyjä Osmo Jäkälä, tekstiilivastaava Lempi Valtti ja rautaosaston vastaava Seppo Lahtela, joka myöhemmin perusti oman K-maatalouskaupan Talouskauppaa vastapäätä.
Vuonna 1966 myymälää uusittiin. Uuden, itsepalvelumyymäläksi muutetun kaupan lisäksi Talouskaupalla oli nyt myös sivuliike yläkylässä entisessä kauppias Martti Laukkaan myymälärakennuksessa
Talouskaupassa tehtiin suurremontti vuonna 1968 – kahdeksan vuoden kuluttua siitä, kun Räikkösten perhe astui remmiin. Remontin jälkeen päämyymälän lattiapinta-ala oli 450 m2. Ulkovarastoineen pääliikkeen käytössä oli nyt noin 1000 m2. Elintarvikeosaston vastaavana hoitajana toimi Pentti Papu. Rauta- maatalous- ja taloustavaraosasto olin nyt alakerrassa, mikä enne oli varastoa. Palveluksessa oli nyt 33 henkilöä, joista kuusi oman perheen jäseniä. Nyt on lisäksi kaksi sivumyymälää, toinen yläkylässä ja toinen Pajarissa. Myymäläautoja liikkuu kylillä nyt kaksi ja kuljetuskalustokin on moninkertaistunut aloituspäivistä.
Kuvat: Luumäen Lehti 16.5.1968 no 20.
Luumäen Lehti 31.2.1968 no 51
Luumäen kunnan matkailulautakunta järjesti kesällä tarkkailun kohteliaimpien, asiantuntevimpien ja ammattitaitoisimpien työntekijöiden nimeämiseksi huoltoasemien myyjistä, kauppaliikkeiden nais- ja miesmyyjistä erikseen, baarimyyjistä ja anniskeluravintoloiden tarjoilijoista.
Tarkkailuun, jonka piiriin kuului alue Taavetista Motellille, osallistui 50 henkilöä. Kun oli näinkin suuresta tarkkailijamäärästä kysymys, ei heitä voitu korvauksetta velvoittaa paneutumaan asiaan niin perinpohjaisesti, että voitaisiin puhua ehdottomasti kohteliaimpien, asiantuntevimpien ja ammattitaitoisimpien työntekijöiden nimeämisestä vaan tuloksia on tarkasteltava lähinnä sävelradion listan» tapaisena suosikkiäänestyksenä. Toiset 50 henkilöä olisivat varmasti äänestyksellään saaneet toisenlaisen järjestyksen, mutta tuskinpa minkään ryhmän ensimmäinen olisi pudonnut kokonaan listalta tai ensimmäiseksi kohonnut joku listaan ulkopuolelta.
Kauppaliikkeiden miesmyyjien sarjan voittaja oli Taavetin Talouskaupan Osmo Jäkälä. Kakkosena Ukonmaan Olavi Ylätalo ja kolmosena Talouskaupan Pentti Papu. Lisäksi talouskauppalaisista yhdeksänneksi tuli Auvo Korhonen ja kymmenenneksi Markku Räikkönen. Sarjassa oli kaiken kaikkiaan 21 myyjää.
Lisää aiheesta voit lukea Luumäen Lehdestä no 51 (1988)
Vuonna 1970 hankittiin lisäkalustoa. Uutta Sisua (M-auto No I) hienoinen myymälävarustuksineen tuli hoitamaan Urpo Räikkönen. Toista vanhempaa autoa (M-auto No II) kuljetti Pentti Helander. Kuvat: Irmeli Myllykylä
Talouskauppa siirtyi yläkylään
nykyiselle paikalleen vuonna 1974.
Räikköset luopuivat kaupan pidosta vuonna 1975. Kerttu ja Eino Räikkönen asuivat alakylässä vanhan talouskaupan yläkerrassa, mistä muuttivat vuonna 1988 Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Joutsenoon, Ao. kuvat: Irmeli Myllykylä (Räikkönen).
Kuvat : Luumäen Lehti 1966-1966.
Lähteet: LUUMÄEN HISTORIA Kalevi
Kumpulainen, Timo Miettinen 1992
RAKAS ON MEILLE TÄMÄ PITÄJÄ - Pentti Pien-Inkeroinen, Eero Kangas, Pekka
Siiropää, Hilkka Suoanttila-Tuuva 1998, Luumäen lottien historia, Hilkka Suoanttila 2002, SOTAMUISTOJA LUUMÄELTÄ Hannu Ilves, Pentti Pien-Inkeroinen 2000, LUUMÄKI 375 V - LC Luumäki/Ukko-Pekka 2017, Keskon Historia - Historia (kesko.fi), Luumäen Lehti, Irmeli Myllykylä (Räikkönen) ja Urpo Räikkönen