Taavetin parturi-kampaamoja
(työn alla)
Parturi-kampaajan työ ennen
Vielä 1800-luvun loppupuolella suurin osa niistä naisista, jotka leikkasivat hiuksiansa, tekivät sen itse kotonaan perheensä naisväen avustuksella. Hiuksia ei juurikaan laitettu mitenkään erityisemmin. Moni meistä muistaa vielä oman mummon letitetyn nutturan niskassa. Miesten hiustenleikkauspalveluja tarjoavia yhden miehen partureita sen sijaan oli jo olemassa aikaisemmin.
Naisten hiustenleikkauspalveluita syntyi, kun kampaajan ammatti alkoi yleistyä ja naiset alkoivat perustaa omia kampaamoyrityksiä. Useinmiten ne olivat parturi-kampaamoita, jotka palvelivat sekä miehiä, että naisia. Naiset alkoivat käyttää erilaisia hiustyylejä ja kampauksia. Permanentit tulivat myös muotiin ja niiden jälkeen alettiin myös värjätä ja vaalentaa hiuksia.
Malakias Saharinen
Erkki Kurpan muistilokeroista on kaivettu nämä muistot Malakiaksesta:
Taavetin ensimmäinen parturi lienee ollut Malakias Saharinen (s.1877). Mala-setä, kuten Kurpan väki häntä kutsui oli Eino Kurpan tädin poika. Malakias ja äitinsä asuivat Perkjärvellä. Ennen Taavettiin tuloa Malakias oli töissä Taamalan kartanossa Kaukjärven rannalla.
Taavetissa Malakias asui Pekkolan talon nurkkahuoneessa, missä hän myös parturoi ihmisiä. Pekkolan talo oli nykyisen Koulutien varrella, Turhuuden torin ja Mänttärin välissä Ankkalammen vieressä. Malakiaksen huone oli sen ajan mukaisesti varustettu, eli huoneessa oli pönttöuuni, petrolikäyttöinen Primuskeitin, vesiämpäri ja likaämpäri, sähkövalo ja yksi sähkötöpseli. Malakias kaatui joskus pihalla. Lonkka naulattiin, mutta ei tullut ikinä kuntoon. Kahdella kepillä hän vaikeasti lönkytteli. Malakias eleli loppuvuodet Rantalan vanhainkodissa.
Vuokko Metsälän Parturi ja Kampaamo
Vuokko Mettälä (s.1909 k.1989) aloitti kampaamotoiminnan vuonna 1937 Räsälän talossa Taavetin Talouskauppaa vastapäätä. Ennen Vuokon kampaamoa talossa toimi Ville Räsäsen leipomo. Talvisodan lentopommi vaurioitti rakennusta pahoin, mutta se saatiin korjattua kuntoon.
Vuonna 1966 parturi-kampaamo muutti yläkylään Linnalantielle Martti Laukkaan talon
liiketilaan virastotalon lähelle. Paruri-kampaamon henkilökuntakin tuplaantui
tässä vaiheessa.
Ennen eläkkeelle lähtöään Vuokon kampaamo toimi vielä jonkun aikaa entisen Ostolan kiinteistössä.
Parturi-Kampaamo Helvi Ramu
Helvin Ramun os. Kainlauri (s.1927 k.2023) kampaamo sijaitsi aluksi Kainlaurin talossa nykyisen Koulutien varrella. Myöhemmin Erkko/Eki ja Helvi rakensivat naapuriin saman tien varrelle oman tiilitalon, missä oli myös kampaamon uusi hieno liiketila.
Hepu, kuten Helviä kutsuttiin palkkasi myös apulaisia. Anja Frassila os. Husu. tarjosi alan palveluita myös Hepun liikkeessä.
70-luvulla palveluita tuli lisää. Heimalan Helena, diplomikosmetologiksi valmistuttuaan täydensi liikken plvelurepertuaaria.
Muisteloita:
Oma eka kampaamokokemus on Kyllikki Marttisen kampaamosta, kun salaa leikkautin hiukseni. Äiti oli aika vihainen. Kampaamo toimi silloin siinä Horman Kemikalio kaupan alakerrassa Kymenmaan vieressä. (Paula Taimen)
Minun lettini leikattiin Metsälän kampaamossa, kun olin aloittamassa koulua vuonna 1960. Olin kuullut, että pojat vetää koulussa leteistä. Letit saatiin mukaan ja löytyivät äidin jemmoista vuonna 2016 taloa tyhjennettäessä. (Hannele Valkonen)
'Äitini otti säännöllisesti tummaan tukkaansa
permanentin ja sen hänelle teki aina Hepu.
Pienenä tyttönä sain olla mukana näillä kampaamoretkillä. Minusta päivä oli
jännittävä. Sain katsella, kun äidin tukkaa käherrettiin tiukoille
permanenttirullille. Oli se permanenttiaineen tuoksu. Jaksoin kyllä istuskella
kärsivällisesti tuolilla, näin ainakin minä muistan. Oli ihmettelemistä, kun
oli paljon peilejä ja ne kuivaus/lämmitys kypärät tai mitkä lienee tötteröt.
Muita asiakkaitakin oli kiva seurata, kun tuli miehiäkin tukan leikkuuseen. Ne
hoiteli Husun Anja. Mutta parasta ehkä kuitenkin oli, kun Hepu laittoi otsatukkaani
pari papiljottia. Minullahan oli silloin kaksi pitkää lettiä. (Tuija Nyberg)
Ramun Helvin kampaamossa otin ekan permiksen 15-vuotiaana. Leikkautin pitkät hiukseni ja sain mummopermiksen. Koko kesän olin huivi päässä. (Eija Ilves)
Mullekin Helvi teki ensimmäisen permiksen, mummotyyliin 13-vuotiaana. Odotellessa luettiin salaa miestenlehtiä, joita oli vapaasti kaikiien luettavissa. Oli jännää. (Tuula Mäkinen)
Parturi-Kampaamo Onerva Koski
Onni Koski (s.1918-2001) rakensi Taavetissa taloja ja myös oman talon 50-luvun alussa Kauppakadun varrelle Eino Kurpan talon viereen. Vaimo Onerva Koski os. Tylli (1950-1970) piti liikehuoneistossa parturi-kampaamoa 50-luvun alusta. Onni Koski ajoi myös taksia. Talossa asuivat myös lapset Helena/Unnu ja Seppo ja Onervan äiti Mumiksi kutsuttu.
Kosket muuttivat Kanadaan jossakin vaiheessa, mutta palasivat sitten takaisin Taavettiin. Kosken perheen ollessa Kanadassa piti talossa kampaamoa Kyllikki Marttinen (os. Tuominen), palopäällikkö Ami Marttisen vaimo.
Kosket myivät talon vuonna 1969 Olli ja Vieno Ylätalolle, jotka muunsivat liikehuoneiston kenkäkaupaksi. Nyt talo on kokonaan asuinkäytössä.
Parturi Kampaamo Kyllikki Tuominen myöhemmin Kyllikki Marttinen
Kyllikki Tuominen myöhemmin Marttinen aloitti kampaamotoiminnan Onerva Kosken Kampaamotiloissa Kauppakadulla kun Kosket olivat Kanadassa. Kosken perheen palatessa Kanadasta aloitti Kyllikki parturi-kampaamonsa Horman Kemikalion talon alakerrassa Marttilantiellä. Seuraavaksi oli kampaamon muutto Lahjalan/Ala-Outisen taloon Marttilantielle ja sitten Ukonmaan tavarataloon.
Parturi-Kampaaja Pirkko Hyrkäs
Pirkko Hyrkäs aloitti vuonna 1968 perheen muuttaessa Taavettiin kotikampaajana Kauko Karhun talon yläkerran huoneessa. 17-vuoden kokemuksella, kähertäjäkoulun ja lukuisien kähertäjäalan yritysten ja jäejestöjen järjestämien kurssien läpikäyneenä Pirkko oli ammattilainen, joka pystyi tarjoamaan taavettilaisille alan viimeistä kampaamo- ja parturipalveluja.
Lähteet: Luumäen Lehti, Helsingin kaupunginmuseo, Erkki Kurppa, Irmeli Myllykylä, Sirkku Vattukumpu, Luumäki-Fb-ryhmän jäseniä, Martti Metsälä.