Taavetin kauppiaita 1800-luvun lopulta 1940-luvulle 

Jos  haluaa yrittää muodostaa mielikuvaa 1900-luvun alun kyläkaupan tavaratarjonnasta, sitä voi yrittää tehdä alla rikkaalla sen ajan kielellä ja sanoilla listatusta perunkirjainventaariosta. Kyseessä on Joonas Eliaksenpoika Käyhtyn .(s.1866 k.1902) perunkirja Sarkalahden ajalta.

Perukirja 1902

Lappeen tuomiokunnan arkisto - Eaa:19 Lappeen tuomiokunnan perukirjat 1902-1902, jakso 607: No 11 Kauppias Joonas Eliaksenpoika Käyhty, https://digihakemisto.net/item/1066661137/5372442263/607

Kauppatavaraa: 4,5 kiloa kahvia, 6 kiloa kahvia, 45,5 kiloa sokeria, 161 pakettia Riian sikuria, 175 pakettia Ribinsker-sikuria, 158 pakettia Jaakobstaatin sikuria, 16 pakettia pieniä toppii sama, 162 kpl Wärilappuja, 2 kappaletta isompii ryyppylasia, 2 kpl pienempii ryyppylasia, 6 kpl sokeriastioi, 7 kpl retakannui, 2 kpl maitokannui, 4 kpl Thekannui, 6 kpl poslinkituoppia, 3 kpl poslinkivatia, 17 kpl kivivatia, 2 kpl kivikuppia, 10 kpl talterikkiä, 12 kpl juomalasia, 17 paria kahvikuppia, 5 kpl paperossien valmistajaa, 7 lootaa paperossihylsyjä, 126 lootaa tilauspaperossia, 28 lootaa W. Baronin paperossia, 29 lootaa Wellamon paperossia, 15 lootaa Armiro-paperossia, 5 lootaa Monobal-tupakkia, 4 lootaa Fennia-sikaria, 7 lootaa sikaria sinisis lootis, 45 lootaa sikaria valkeis lootis, 75 kpl sama, 143 pakettia polttotupakkia Serge, 62 pakettia Samson sama, 307 pakettia Mahorskatoppia no 1, 134 pakettia sama no 2, 28 lootaa Pess-arapia-tupakkaa, 12 kiloa Winterska sama, 46 pakettia Thetä Häk. Lalluk., 7 pakettia puunauloja, 12 kpl rahakukkaroi, 2 kpl wirsikirjoi, 3 kpl sama, 6 kpl sama, 3 kpl Historjaa, 3 kpl sama, 5 potuua saapasmustetta, 2 pottua etikkariitä, 3 purkkia hyönteispulveria, 400 gr Wiherjä sama, 9 pakettia terveyssuolaa, 41 paria rihveliä, 12 kpl lyijypänniä, 11 kpl timpermannin sama, 10 kpl teräskynän varsia, 78 kpl teräskynän teriä, 19 punttia pääneuloja, 100 paperia silmäneuloja, 65 tusinaa nuppineuloja, 140 kpl isompia silmäneuloja, 7 kpl hakaneuloja, 4,5 paperia hakasia, 4 sama, 80 paria Pöksyn hakasia, 114 kpl Pänni Solkia, 50 kpl isompia naskalia, 38 kpl Pienempiin sama, 40 kpl Isompia naula naskalia, 50 kpl Pienempiin sama, 3 Rossini Tina nappii, 4,5 tusinaa Palton nappii, 6,5 tusinaa sama, 10 tusinaa sama, 11 tusinaa Liivin nappii, 10 tusinaa sama, 9 tusinaa sama, 15 tusinaa Paitan nappiin, 19 tusinaa Röijyn nappiin, 25,5 tusinaa sama, 23 tusinaa Kenkän nappii, 3 tusinaa Sekanappii, 10,5 tusinaa Röijyn luita, 20 kpl Ompelu nöyle rullia, 4 kpl Karhu nöyle sama, 1 kpl Punainen silkki nöyle, 8 metr Valkias pitsii, 5,5 metr sama kapiampaa, 8,5 metr Mustaa purppuraa, 12 punttia Punaista kantti nauhaa, 4 punttia Mustaa samaa, 3 punttia Sinistä samaa, 9 metr Sekakanttinauhoja, 11,5 metr Sinistä silkkinauhaa, 12,5 metr Mustaa samaa, 11,5 metr Punaista samaa, 26 paria Sukkanauhoja, 2 kpl Kaulanauhoja, 1 kpl Silkkiliina, 17 kpl Nenäliinoja, 8 kpl Pientä lasten liinaa, 4 kpl Pummuli liinoja, 10 kpl Retonki sama, 1 kpl Miesten kesä liina, 3 kpl sama talvi, 5 kpl Huuli harppuja, 5 kpl Ruokalusikoi, 4 kpl The Sama, 7 Kpl Linkku veitsii, 11 kpl sama, 12 kpl sama, 6 kpl Kummi kauluksia, 2 kpl Uistimia, Onkia yhteensä, 14 paria Nahkasia kengän jauhoja, 19 paria Kenkän muita nauhoja, 1 kpl Neitti , 4 kpl Avain rengasta, 57 kpl Luokka sama, 17 kpl Kellon avaimia, 33 kpl Lasten sormuksia, 5 paria ohjaskoukkuja, 2 paria Hensseliä, 2 paria sama, 80 gr Lampun veikkaa, 5 paria Lasten sukkia, 2 kpl Lasten tuttia, 83 kpl Syyrinkiä, 25,5 kpl Winkerporia, 2 kpl isompii kampoi, 7 kpl Pienempiin sama, 19 kpl Naisten pää kampoi, 125 kpl Sukka puikkoja, 290 kpl waskisiaclänki nauloja, 6 kpl Peiliä, 1,25 kg Sinisiä kerrattiin lankoi, 1,75 kg Mörkimpii sama, 2 kg Vaalia harmaita sama, 0,75 kg Keltaisia lankoi, 0,75 kg Walaistui sama, 5,5 metr Punaisenpilkullista tyykkii, 60,5 metriä Kaipaa sörttinkiä, 3 metr Ruunia vuori kankasta, 2 metr T kankasta, 25 metr Retonkia, 21,5 metr Pumassia, 1 metr Kasemmiriä, 2,5 metr Samettia, 19 metr Mustaa reppii, 10,5 metr Punaista sama, 12,25 metr Sinistä sama, 11,5 metr Punapohja kohtu tyykkii, 6,5 metr Kirjava sama, 3 metr Lyyssi kangasta, 2,5 metr Punnassia, 1,5 metr Naisen paltto riko, 1 metr Hame kankas, 12,5 metr Paita lanelia, 8,5 metr Kirjavaa vuori kangast, 41,5 metr Täkki Retonkia, 15 metr samaa muusta kankaasta, 2 pakkaa Tomestiikiä, 41 MTR sama, 23 metr Printers, 3,5 metr Mustaa sama, 7 metr Sinistä sama, 4 metr Willa tyykkiä, 3,5 metr Nahkia, 12 metr Kotikuto kangasta, 17,5 metr sama, 3,5 metr sama toimikasta, 3 metr Risinkaa, 3,5 metr Leviää lenkkinauhaa, 8 metr Kapiampaa sama, 1 Walmis toppatakki, 1 Musta Lyyssi kappale, Sekakankaita, 2 kpl Lieri hattui, 4 kpl Lippu lakkii, 6 kpl Lyyssi hattui, 5 kpl Kaapin lukkoja, 6 kpl muita pieniäisoi lukko sama, 3 kpl Kaapin isoi lukko kerttoi, 53 kpl Pienempii sama, 8 paria Kaapin sarannoi, 9 paria Kaapin pieniin sarannoi, 10 tusinaa Isompii ruuvi nauloi, 3 tusinaa Pienempiin sama, 26 kpl Ikkunan ramppii, 35 lootaa Tärkkeliä, 16 kpl Tupakka kukkaroi, 10 kpl Piipun lankkii, 9 kpl Lankkivars piippua, 10 kpl Karapalli sama, 5 kpl Pientä sama, 6 kpl Lasi lamppui, 28 kpl Solmu lampun lasia, 15 kpl Muita sama, 7 purkkia Isompaa sootaa, 7 kpl Pienempiin sama, 10 kirjaa Kirjoitus paperia, 2 punttia Isompii kirje koteloi, 1 puntti Pienempiin sama, 10 säkkiä Ruis jauhoja, 44 kg sama, 26,5 kg sama lesty jauhoja. 22 kg. Ohra lesty sama, 59 kg Nisu jauhoja, 5,5 kg Mallas sama, 51 kg Tattari ryynyi, 50 kg Ohra sama, 1 säkki Riis ryynyi parempii, 1 säkki sama halvempiin, 85,5 kg sama parempii, 4 kg sama halvempiin, 70 kg Wesi rinkeliä, 4 kg Hompommi, 400 gr Hokmanninnleipiä, 1 kg Leivoksia, 25,5 kg Voita, 6 hl Suoloja, 5 Kappaa sama, 1 Pyssy, 1 Revolli, 2 tusinaa Revolli nallia, 1 kg Ruoka pippuria, 23 kpl Sieroja, 2 kpl Hirven sarvia, 1 Pien seinä kello, 2,25 kg Willoja, 6 kg Höyheniä, 13 kg Levy toplinkia, 13 kg Tavara paperia, Pinkopahvia , 900 gr Woi paperia, 47 kpl Santa paperia, 339 kpl Paperi pussia, 1 Uunin suu peltti, 1 Wesi kuuppa, 5 kpl Raanoja, 6 paria Korko rautoja, 3 kpl Kirjeitä, 2 kpl Rautakankoja, 70,5 kg Kanki rautaa, 195 punttia Öljy tikkuja, 111 Muita sama, 1 tynnyri Silliä, 6 kg Lanka nauloja 6 tuumia, 8,5 kg Lanka nauloja 5 tuumia, 8,5 kg sama 3 tuumia, 7,5 kg sama 2 tuumia, 0,5 kg sama 1 tuumia, 2,5 kg Tiuhti Nauloja, 1,25 kg Nupi sama, 750 kpl Weneen nauloja 1,5 tuu., 350 kpl Talvi hevos nauloja, 70 kpl sama kesä nauloja, 69 kpl Hevos kenkiä, 1,5 kg Sekä nauloja, 6 kg sama lanka nauloja, 2,5 kg Liimaa, 6,5 kg Wiht rilliä, 7 kg Tuki kiviä, 1 kg Sini kiviä, 16,5 kg Riseen väriä, 9,5 kg Puna multaa, 18,5 kg Kelta multaa, 10 kg Liitu jauhoja, 15 kpl Kolme kantti viiltoja, 3 kpl Maali purkkia, 30 pottua Kiilto lakkaa, 18 pottua Kopaali sama, 700 gr Rönsyyraa, 2 kg Petsiä maalaukseen, 12 pakettia Kimröökkiä, 2 pakettia Pienempiin sama, 2 kpl Pensseliä, 8 pakettia Silmä saippuaa, 32 kg Keltaista sama, 504 kg Pajun Parkkila, 50 kg Räsyjä, 10 lootaa Kärri rasvaa, 10 pottua Kone öljyä, 13 kg Wuori sama, 0,5 kg Puu sama, 3 kg Terpettiä, 4 kg Maakinki öljyä, 30 kg Paksumpaa Nuorala, 12 kg Hienompaa sama, Nyöriä yhteensä. 2,5 kg Mustaa päällis nahkaa, 10,5 kg Ulkopohja sama, 7,5 Sisäpohja sama, 2 paria Pitkiä paino päällisii, 4 paria Saapas koukkuja, 1 Lammas nahka, Punaista Sahvijaania, 10 paria Hanskoja, 1 pari sama leikatut, 4 paria Rahkeita, 4 paria sama halvempiin, 14 kpl Rinnustimia, 8 kpl Walkeita setolkka remmiä, 10 kpl sama mustia, Sian villoja, 45 kpl Tyhjiä säkkiä, 2 kpl Wuori öljy astiaa, 6 kpl Karamelli sama, 1 Puoti lasi kaappi, 2 Wiiten litran mittaa, 1 Kahteen litran sama. 1 Yhtenä litran sama, 1 Kymmenys vaaka, 2 Puoti mittaa painoineen, 1 Puotipöytä lootineen.

Karhun suvun kauppiaista Taavetissa

Kauppa, kauppias ja maakauppias tietoja löytyi Karhuille digittoiduissa MARTTILAN HENKIKIRJOISSA ja KIRKONKIRJOISSA vuoteen 1922 asti. 

1894 'Manu Antinpoika Karhun kauppa'. 'Maakauppias' Manu Antinpoika (s.1875 k.1892). Eli 17 vuotiaaksi, tuskin lienee tuon 1894 kirjatun kaupan pitäjä. 1895 'Karhun perilliset - Kauppa'. 1900 'Kauppias' Maija Antintytär Karhu (s.1877) (edellä mainitun Manun sisko). 1902 'Karhun perilliset – Kauppa'. 1904, 'Emanuel Karhun perilliset – Kauppa' ('isä Antti Eliaksenpoika Karhu' (s.1840). 'Kauppias Antti Eliaksenpoika Karhu' (s.1840 k.1924)(Manun isä). Viimeisess:ä digitoidussa henkikirjoissa vuodelta 1922: 'Maak. ´Emanuel Karhun perill. kauppa, isä Antti Eliaksenp. Karhu (s.1840) v. Leena (s.1850) l. Hilma (s.1890). Tästä vuosiluvusta eteenpäin ei ole tutkittu kirjoja.

Finlands Handelskalender vuodelta 1903 ilmaisee Manu Kahun kaupan perustamisen ajaksi vuoden 1891. Teollisuuskalenterissa 1910 on on Manun isäksi mainittu myös Leena Karhu.

1925 on perustettu Taavetin Kirja ja Paperikauppa Om. M Karhu - kertoo vuoden 1938 Liikekalenteri.

Karjala-lehdessä vuonna 1923 ja Liikekalenterissa 1926 mainitaan kirjakauppias Hilma Karhu.

Lisää Kauppakadun Karhuista - Muotiliikkeen pitäjästä Elias Karhusta ja Kirjakaupan pitäjästä Mauno Karhusta voit lukea Karhun kuppiaiden sivulta

Kauppakadun ja Marttilantien yhtymäköhdassa on lisäksi pieni talo, missä Abraham Karhu piti pientä ompelukoneliikettään.

1888 – 1899 Taavetti Kunttu ja Antti Kunttu

Savitaipalelainen maakauppias Taavetti Juhananpoika Kunttu (s.1842 k.1898) omisti kaupan Taavetin rautatieaseman risteyksen vieressä paikalla, mihin sittemmin nousi Taavetin Osuuskaupan ensimmäinen myymälä. Kauppaa piti Taavetin veli Antti Juhananpoika Kunttu (s.1845 k.1891)

Omistaja-Taavetin puoliso oli Eeva Taavetintytär os. Huovila (s.1848 k.1927) ja lapset Iivar (s.1879), Hilda (s.1884), Edvard (s.1884), Iida Maria (s.1888). Perhe asui Savitaipaleella.

Savitaipaleelta Taavettiin muuttaneen kaupanpitäjä-Antin puoliso oli marttilalainen Maija Stiina Tuomaksentytär os. Hämäläinen  (s.1865). Heille syntyivät lapset Elsa Maria (s.1888) ja Juho Evert (s.1890 k.1918), jotka olivat vain 3- ja 1-vuotiaita isänsä kuollessa.

Antin edesmentyä kauppaa pitivät hänen perillisensä. Vuoden 1899 henkikirjoissa vielä tämä mainittiin.

Maija Stiina meni uusiin naimisiin vuonna 1895 kauppias Aatu Vainikan kanssa, joka perusti kaupan vastapäätä Kuntun kauppaa vuonna 1897 - ollaan siis edelleen rautatien risteyksen tuntumassa.

Vuodesta 1904 Kuntun kauppakartano, kuten sitä silloin kutsuttiin, oli vuokrattuna maakauppias Ville Rötkölle (sittemmin Kuuselalle). Vasta perustettu Taavetin Osuuskauppa osti sitten talon vuonna 1906.

Ensimmäisen kaupan pohjapiirros. Kuva: Taavetin Osuuskaupan 40-vuotistoimintakertomuksesta 1956.
Ensimmäisen kaupan pohjapiirros. Kuva: Taavetin Osuuskaupan 40-vuotistoimintakertomuksesta 1956.

Alla olevista kuvista Antti Juhonpoika Kuntun perunkirjasta vuodelta 1891 saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä kaikkea kaupassa oli myynnissä noihin aikoihin.
Perunkirja löytyy Lappeen tuomiokunnan arkistosta - Eaa:8 Lappeen tuomiokunnan perukirjat 1891-1891, jakso 301, sivu 7 Luumäki: Kauppaakäyttävä Antti Juhonpoika Kunttu, Marttila; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/item/1066468459/5347925860/301

1880-n.1910 Matti Lensu

1888-luvun henkikirjoissa Marttilassa asui maakauppias Mathias/Matti Vilhelmiinanpoika Lensu (s.1839 k.1894) vaimonsa Amandan (s.1845 k.1893) ja äitinsä Wilhelminan (s.1813 k.1893) kanssa. Matilla ja Amandalla oli kaksi lasta, joista nuorempi Oiva (s.1879) menehtyi 3-vuotiaana. Tytär Lilli Amanda (s.1883 k.1911) meni naimisiin Niilo Rusasen (s.1883 k.1918) kanssa. Matin edesmentyä kauppaa pitivät hänen perillisensä. Vuonna 1908 on mainittu Niilo kaupan pitäjänä. Lilli menehtyi ennen Niiloa ja Niilo peri Lensun omistaman tilan, joka näin tuli Rusasen suvun omistukseen. Tila sai nyt uuden Rusala-nimen. Elämä Linnalantien ja Marttilantien risteyksessä Rusalassa oli värikästä ja tapahtumarikasta. Talon monet huonetilat majoittivat mm. sekä venäläisiä että suomalaisia virkamiehiä. Piika Matilda Nyman (s. 1893) oli yksi Lensun työntekijöistä.

Rusasen kiinteistö on tänäkin päivänä yli 300 vuotta vanha 1720-luvulla rakennettu suojelukohde Taavetin keskustassa. Se on eteläkarjalan alueen vanhin olemassaoleva rakennus. Talo oli alkujaan posti- ja majataloksi rakennettu. Se toimi Moskova-Turku välisen tien varrella kestkievarina ja myöhemmin 1800-luvulla talossa pidettiin maakauppaa ja myös käräjiä. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Rusasen kiinteistö on tänäkin päivänä yli 300 vuotta vanha 1720-luvulla rakennettu suojelukohde Taavetin keskustassa. Se on eteläkarjalan alueen vanhin olemassaoleva rakennus. Talo oli alkujaan posti- ja majataloksi rakennettu. Se toimi Moskova-Turku välisen tien varrella kestkievarina ja myöhemmin 1800-luvulla talossa pidettiin maakauppaa ja myös käräjiä. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

1880-1908 Taavetti Hannula

Maakauppias Taavetti Juhananpoika Hannula (s.1854 k.1928) oli aluksi kestikievarin pitäjä, vasta vuodesta 1902 lähtien myös maakauppias. Finlands Handelskalender vuodelta 1903 ilmaisee Hannulan Taavetin kaupan aloittamisvuodeksi 1880. Kestikievari näkyi ensimmäisen kerran henkikirjoissa vuonna 1888. Vuodesta 1908 hänen tittelikseen on henkikirjoissa laitettu 'entinen sahanomistaja'. Vuonna 1908 Hannulan kauppa ja kestikievari menivät konkurssiin.

Hannula tuli Luumäelle Marttilaan vuonna 1880 vaimonsa Anna Matintyttären os. Luukas (s.1847 k.1883) ja poikansa Johanneksen (s.1879 k.1950) kanssa. Tytär Hanna menehtyi nuorena viiden päivän ikäisenä vuonna 1883.

Vuonna 1886 Taavetti meni uusiin naimisiin Anna Maria Taavetintytär os. Pesun ent. Lavenius (s.1847 k.1926) kanssa. Heille syntyi neljä yhteistä lasta: Hanna (s.1884), Toivo (s.1886), Väinö (s.1888) ja Lempi Maria (s,1889). Anna Marialla oli aikaisemmasta avioliitosta 1879 edesmenneen Juho Laveniuksen kanssa puolitoistavuotiaana menehtynyt poika Aleksanteri (s.1868) sekä Teodor (s.1871 k.1935) ja Amanda (s.1876). Myöhemmin esiintyvät monet Hannulan sukuun mukaan tulleet henkilöt myös Marttilan muiden kauppojen yhteydessä. Teodor meni naimisiin Anni Aatamintytär Okkolan (s.1883 k.1959) kanssa ja Amanda Marttilan Kauppakadun leipuri Ville/Vilho Eerikinpoika Räsäsen kanssa (s.1880 k.1939). 

Perheen lisäksi kauppatalossa työskentelivät mm. piika Maija Leena Reetuntytär Montonen (s.1869 k.1955), Manu Reetunpoika Montonen (s.1879 k.1935) ja Maria Vilpontytär Hyönä (s.1871). Talossa asui myös ainakin vuosina 1889-1890 kestikievariaikaan anoppi Maija Stiina Eliaksentytär Pesu (s.1820).

Hannulan talo sijaitsi Kauppakadun eteläpäässä sen länsipuolella, rataylikäytävän läheisyydessä. Ennen sodan alkua vuonna 1935 Lempi Maria ja Hanna Hannula myivät kauppatilan kauppias Antti Timoselle. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Hannulan talo sijaitsi Kauppakadun eteläpäässä sen länsipuolella, rataylikäytävän läheisyydessä. Ennen sodan alkua vuonna 1935 Lempi Maria ja Hanna Hannula myivät kauppatilan kauppias Antti Timoselle. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

1893-1906 Maakauppiaat Matti ja Robert Markku

Vuonna 1895 mm. WIIPURI-lehti kirjoitti, että Savitaipalelaisella kauppiaalla Matti Gabrielinpoika Markulla (s.1836 k.1903) olisi ollut kolme puotia Luumäen pitäjässä. Suomen kauppakalenteri kertoo vuosiluvun 1893 kaupan aloittamisvuodeksi. Kauppoja lienevät pitäneet kaupanhoitajat, joista yksi oli Aatu Vainikka. Vuoden 1900-henkikirja mainitsee Lemiltä vuonna 1900 tulleen kauppapalvelija Elias Eliaksenpoika Nikusen (s. 1879 k.1949) (myös seppä ja mäkitupalainen) ja vaimonsa Olgan (s.1877 k.1912-13). Myös Eeva Heikintytär Laukas (s.1865) on mainittu vuonna 1902. 

Vuonna 1902, vuosi ennen Matin kuolemaa, siirrettiin toiminimenkirjoitusoikeus Matin pojalle Robertille (s.1869). Robert ja vaimonsa Iida (s.1883) muuttivat perheineen Savitaipaleelta Luumäelle vuonna 1902. Marttilassa he olivat kirjoilla ainakin vuosina 1905 ja 1907 muutoin Heimalassa. Siitä, missä Markun kaupat sijaitsivat, ei ole tietoa.

WIIPURI 8.10.1985 NO 233.
WIIPURI 8.10.1985 NO 233.
SUOMALAINEN WIRALLINEN LEHTI 4.12.1902 NO 282.
SUOMALAINEN WIRALLINEN LEHTI 4.12.1902 NO 282.

1919-1937 Anton Mettälä

Anton Matinpoika Mettälä (s.1875 k.1937) tuli Luumäelle Taavettiin vuoden 1919 lopulla Vehkalahdelta, jolloin Anton ja vaimonsa Helena ostivat Antti Linseniltä maatilan Taavetin rautatieaseman läheltä, rautatien eteläpuolelta, Heijaria vastapäätä.

Anton keskittyi vuodesta 1921 lähtien nahkaliiketoimintaan perustaen Taavetin Nahkatehdas Oy:n ja rakensi liiketalon yläkylään Koulutien varrelle.

Antonista ja perheestänsä voit lukea lisää Mettälän omalla sivulla.

1897 – 1936 Aatu Vainikka 

Aatu/Aatami Antinpoika Vainikka (s.1874 k.1936) perusti Sekatavara-, kenkä ja kangaskaupan Taavetin aseman ja rautatieristeyksen välittömään läheisyyteen Taavetintielle. Vainikan ja vaimonsa Marian (s.1865) lisäksi talossa asuivat Marian lapset Elsa Maria (s.1888) ja Juho Evert (s.1890), kauppapalvelija Antti Jeremianpoika Mäkinen (s. 1869) sekä piiat Matilda Nyman (s. 1893) ja Eeva Ristola (s.1891). Kauppapalvelijoista ansioitunein oli Ville Taavetinpoika Myyrä (s.1884 k.1956), joka oli Vainikan palveluksessa yli 30 vuotta vuodesta 1906 lähtien. Vainikka perusti vaimonsa Marian kanssa myös toisen puodin Kauppakadulle sittemmin Talouskauppana tunnetun kiinteistön kohdalle. Hänellä oli myös puoti  Saksalassa.
Maria Vainikan Kahvila mainitaan vuoden 1939 Suomen Talouselämän hakemistossa.

Katso sivu 'Kauppias Aatu Vainikka'.
Katso sivu *Kauppapalvelija Ville Myyrä'.

Aatu Vainikka. Kuva: Geni.
Aatu Vainikka. Kuva: Geni.
Kuva vuodelta 1915. Kuva: LUUMÄKI 375 V - LC Luumäki/Ukko-Pekka 2017.
Kuva vuodelta 1915. Kuva: LUUMÄKI 375 V - LC Luumäki/Ukko-Pekka 2017.

Väinö Koskela (1922-1923) – Aatami Simpura (1922-1931)

Väinö Manunpoika Koskela (s.1899 k.1973) perusti vuoden 1922 aikana maakauppias Aatami Simpuran (s. 1896) ja kauppapalvelija Aleksanteri Montosen (s.1887 k. 1933) kanssa lyhytikäiseksi jääneen sekatavarakaupan "V. Koskela & kumppanit". Kauppa toimi Taavetin asemalla entisen kauppias Hannulan talossa lähellä rautatien vesitornia ja risteystä, missä myöhemmin oli Antti Timosen sekatavarakauppa ja sittemmin Taavetin Osuuskassa. 

Simpura jatkoi kaupanpitoa vuoteen 1931 asti – missä talossa, siitä ei ole selvyyttä.  Vuonna 1930 häntä syytettiin vekseliväärennöksestä ja vuonna 1931 oli edessä konkurssi. Vuonna 1934 hän muutti perheineen Lappeenrantaan. 

Katso sivu 'Moniosaaja ja -toimija Väinö Koskela'.

Väinö Koskela. Kuva: Jukka Koskela.
Väinö Koskela. Kuva: Jukka Koskela.
Entisen sahanomistajan Taavetti Hannulan talo. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Entisen sahanomistajan Taavetti Hannulan talo. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Lehtileikkeitä kauppias Simpurasta.

Taavetin Höyrymylly ja Saha Marttilantiellä. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Taavetin Höyrymylly ja Saha Marttilantiellä. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Joonas Hyyrynen (1889-1892)

Joonas Taavetinpoika Hyyrysellä (s.1854 k.1920) oli monia erilaisia yrityksiä mm. mylly, nahkatehdas, makeistehdas, saha, tiilitehdas, kauppapuoti. Vuonna 1889 hän sai luvan harjoittaa myös kirjakauppaliikettä

Kauppias Emanuel Venäläinen haki lupaa jo 1870-luvun puolimaissa höyrymyllylle Taavettiin. Joonas Hyyrynen oli kuitenkin lopulta se henkilö, joka myyntityönsä ohessa vuonna 1889 käynnisti Taavetin Höyrymyllyn ja Sahan. 

Rippikirja 1890-1899 Marttilan kylä No 1:stä kertoo "Hyyrysen tehtaan" väestä seuraavaa:

Taloon on merkitty seuraavia henkilöitä, joista palvelusväen osalta ko. vuosina ovat olleet kuka pidemmän ja kuka vähemmän aikaa Hyyrysen palveluksessa.

Itse nahkuri & kauppias Juonas Taavetinpoika Hyyrynen (s.1857 k.1920), vaimo Maria Taavetintytär os Huuhtanen (s.1857 k.1924 ), pojat Edvard (s.1881) ja Antti (s.1883 k.1922).
Muualta löytyi vielä tiedot nuoremmista lapsista: Hilja Maria (s.1885), Alina (s.1888), Tyyne (s.1890) ja Uljas (s.1892). Ensimmäinen poika Oskar Wilhelm (s.1879) menehtyi 2-vuotiaana samoin kuin nuorimaiset kaksostytöt Aino Eelin ja Lyyli Siviä syntyessään vuonna 1895.

Taloon oli kirjattu myös puotipalvelijat Jaakko Eliaksenpoika Punkkinen (s.1865) ja Antti Elianpoika Ellonen (s.1872), karvarin ulosoppinut/kisälli Wille Taavetinpoika Klemettilä (s.1863), ulosoppinut nahkuri Elias Antinpoika Hyyrynen (s.1867), renki Ville Tuomaanpoika Ilves (s.1871) ja piiat Leena Joonaantytär Laukas (s. 1874), Aina Kristina Matintytär Juntunen (s.1873), Leena Stiina Taavetintytär Kellola (s. 1874) ja Eeva Sorsa (s.1881).

Katso lisää tietoja 'Taavetin Höyrymyllystä'.

1904 - 1906 Ville Rötkö (vuodesta1906 lähtien Ville Kuusela) ja Topias Jäkälä (1899-1908)

Ville Taavetinpoika Rötkö (vuodesta 1906 lähtien Ville Kuusela) (s.1858 k.1922) oli kaupanhoitajana Kauppias Kuntulta vuokraamassaan Taavetin aseman "kauppakartanossa" yhdessä toisen Savitaipaleelta tulleen kauppa-apulaisen Topias Jäkälän (s.1878 k.1946) kanssa. Ville Rötkö-Kuusela oli Jäkälän lanko. Taavetin Osuuskauppa osti tämän "kauppakartanon" vastapäätä Aatu Vainikan kauppaa vuonna 1906. Jäkälä siirtyi sittemmin Välijoelle ostettuaan sieltä kauppapaikan maatiloineen.
 

Ville Taavetinpoika Rötkö/Kuusela

Ville muutti Taavettiin perheensä kanssa vuonna 1899. Perheeseen kuuluivat Villen lisäksi vaimo Anna Liisa (1868-1934) os. Jäkälä ja lapset Toivo (s.1887 k.1902), Iida (s.1888 k.1966), Olga (s.1889 k.1966), Mikko (s.1891 k.1952), Anna (s. 1895) , Toivo Vilho (s.1906 k. 1908) ja Veikko (s.1909 k. 1909). Kaksi nuorimmaista Luumäellä syntynyttä menehtyivät lapsina). Kuusellalla mainittiin olevan myös haarakonttori Husulassa.


Topias Taavetinpoika Jäkälä

Etelä-Saimaa 1.11.1938 no 167:

Nuoruusvuosinaan kauppias Jäkälä toimi 15 vuotta liikeapulaisena kotipitäjässään kauppias Markun liik- keessä. Tämän jälkeen hän perusti yhdessä lankonsa Ville Rötkön kanssa oman sekatavarakaupan Taavetin asemalle. Tasan 30 vuotta sitten hän siirtyi takaisin Savitaipaleelle ostettuaan nykyisen kauppapaikan siihen liittyvine maatiloineen Välijoelta. Tätä liikettä hän on hoitanut menestyksellä aina tähän saakka.

Jäkälän perhe, muutti Taavettiin vuonna 1905 Savitaipaleelta. Perheeseen kuului tuolloin Topiaksen lisäksi vaimo Karoliina Joonaksentytär os. Kärpänen (s.1875 k.1924) ja lapset Lempi Aliina (s.1899 k.1981), Onni Vilho (s.1901 k. 1977). Marttilassa syntyivät lapset Armas Topias (s.1905), Lauri Eemeli (s.1907 k.1965) ja Veikko Armas (s.1908 k.1979). 

Karjala 26.7.1906  NO 169.
Karjala 26.7.1906 NO 169.
Tiklas 1.10.1938 NO 10.
Tiklas 1.10.1938 NO 10.

Antti Timonen (1930-1947)

Kauppias Antti Timonen (s.1847 k.1947) piti ensin Taavettiin tultuaan sekatavarakauppaa alakylässä Heijaria vastapäätä. Vuonna 1935 Timoset ostivat toisen kauppatalon Hannuloilta radan toiselta puolelta rautatieristeyksen läheltä Kauppakadun länsipuolelta. Timoset pitivät kahta kauppaa jonkin aikaa, myivät sitten ensimmäisen talon (myöhemmin Lottamajana ja Matkustajkoti Majana tunnetun talon) Ida Montoselle ja Elina Kurville.

Antti Timosesta perheestänsä on kerrottu lisää omalla sivullansa. 

Taavetin Osuuskaupan kaupanhoitajista 1906-1968
kerrotaan Taavetin Osuuskaupan sivuilla.

1906 August Kallenpoika Tanninen 
1906-1931 Aatu Rikkilä
1931-1944 Emil Kiuru
1944-1953 Aappo Tanninen
1954-1965 Matti Kallonen 
1965-1968 Pauli Terävä

Taavetin kauppiaskatujen myöhäisemmästä elämästä voit lukea yksittäisiltä talo- ja kauppiaskohtaisilta sivuilta.

KAUPUSTELIJOILTA JA KULKUKAUPIAITA

Kaupustelija "Ryssä Antti". Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Kaupustelija "Ryssä Antti". Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Kyliä kiertelivät myös nk. laukkuryssät, kulkukauppiaat Karjalasta. He kuljettivat yleensä kauppatavaransa isossa laukussa. Myytävät tuotteet olivat pieniä ja keveitä käyttöesineitä: kampoja, peilejä, nenäliinoja, nappeja, hakaneuloja ja emännille huiveja. 

Vuodesta 1912-lähtien löytyy Marttilan henkikirjoissa kaupustelija Antti Tuomaksenpoika Munne (s.1860 k.1928) ent. Suurmunne oli syntyjään Luumäeltä ja vaimo Maria Joosepintytär os Kuukka (s.1860 k.1928) Lappeen Toivarilasta.

Vuoden 1922 henkikirjassa heille oli syntynyt kaksi lasta Marian tyttären (s.1909) lisäksi.


Kaupustelija Antti Suursalmi

Tämä Kaupustelija sai kutsumanimensä "Ryssä Antti" siitä, kun hän kävi Venäjän puolella asioimassa. Antti kulki vanerilaatikko selässä ja pussukoidensa kanssa kaupaten naisväelle tärkeitä tavaroita, kuten hakaneuloja, silmäneuloja jne. Antti oli myös yksi tunnetuimmista Kivijärven uittomiehistä ja kortteerasi Rantalassa.

Kuva: RAKAS ON MEILLE TÄMÄ PITÄJÄ.
Kuva: RAKAS ON MEILLE TÄMÄ PITÄJÄ.
Mielenkiintoinen tämä Antin uittouniformu. Detalji ylemmästä kuvasta.
Mielenkiintoinen tämä Antin uittouniformu. Detalji ylemmästä kuvasta.

Lähteet: Taavetin Osuuskaupan 40-vuotistoimintakertomus 1956. RAKAS ON MEILLE TÄMÄ PITÄJÄ, Kansalliskirjastn Digiarkisto, Geni, Pauliina Reponen.