Vuonna 1992 valmistui Taavettiin 6-tien ja Savitaipaleentien risteyksen tuntumaan uusi 1000 m2:n kalustetehdas ja myymälä. Nyt valmistuksessa keskityttiin keittiökalusteisiin. Tuotannon tehostamiseksi käytettiin myös alihankkijoita.

Vientiäkin oli jossain määrin: 1990-luvulla vietiin tietokonepöytien tasoja Venäjälle ja 90- luvun lopussa mäntypuisia hyllystökomponentteja Irlantiin.

Poutasen omassa historiikkidokumentissa Tauno totesi yrityksen tilojen kehittymiseen ja laajentumiseen liittyen että "Yrityksen kehittynyt kuva johtuu paljolti jatkuvasta rakentamisesta. Tämä ei ole ollut mikään itse tarkoitus. Jokainen rakennus- ja laajennus vaihe on ollut välttämätön tietyssä hetkessä, niin ei liian aikaisin, eikä liian myöhään, ei myöskään liian suurta. Yrityksen taloudellista tulosta ei ole sijoitettu yksityiseen pröystäilyyn, vaan sillä on tehty yritys elinkykyiseksi alati muuttuvissa oloissa ja tilanteissa."

Yrittäjäpalkinto Kaluste Poutaselle (Luumäen Lehti 2.11.1995)

Vuonna 1995 valittiin Kaluste Poutanen Ky Luumäen vuoden yritykseksi. Palkinto ojennettiin Poutasille Luumäen Yrittäjien 50-vuotisjulassa.

Kaluste Poutanen Ky:n palveluksessa oli Taavetissa ja Mikkelissä tällöin 12 henkilöä. Vastuunalaisina yhtiömiehinä olivat kuten aiemminkin jo mainittiin Mauno ja Juhani Poutanen.

Parannettavaakin ehkä olisi ollut. Markkinointiviestintä olisi ehkä ollut tässä tapauksessa paikallaan. Taavetin myymälä oli ydinkeskustan liikeväylistä syrjässä ja se oli Maunon mukaan koettu silloin ongelmalliseksi. Esimerkiksi moni kesäasukas ihmetteli, ettei ollut tiennytkään, että paikkakunnalla oli kalusteliike. Tauno Poutasen mukaan koko Taavetin liikkeen olemassaolo perustui siihen, että Mikkelissä oli toinen liike. Muutoin ei Taavetin liikettä olisi kannattanut pitääkään.

Näihin aikoihin Kaluste Poutasen liikevaihdosta oma tuotanto muodosti vähän alle puolet, mutta sen osuus oli koko ajan kasvanut, Venäjän markkinoille ei enää lähdetty, vaikkakin mahdollisuuksia sinne suuntaan oli hieman tutkailtu.

Näinä vuosina Kaluste Poutanen kuului Europa Möbel-markkinointiketjuun. Kotimaisen huonekalutuotannon pahimmat kilpailijat tulivat sillä hetkellä Kanadasta, Singaporesta, Latviasta, Liettuasta, Tanskasta ja Norjasta. Suomalainen huonekalutuotanto oli menossa eurooppalaiseen suuntaan, muotoilu oli tullut lastulevykauden tuoman pelkistetyn suoraviivaisuuden jälkeen jälleen muotiin.

Mauno/Manu Poutanen

Manu muisteloita elämänmenosta huonekalukaupan poikana ja sittemmin yrityksen vetäjänä

Sisältö perustuu Soile Tankan artikkeliin "Huonekalut kotiin toimitettuna, pikkupojan rattailla" Luumäen Lehdessä 20.11.2003.

Mauno Poutanen syntyi sananmukaisesti puusepänverstaaseen vuonna 1948, joten ei ihme, että hänen elämäntyönsä Kaluste Poutanen Ky:n yrittäjänä on suora jatkumo isän perustamalle Taavetin Huonekaluliikkeelle. Jo poikasena hän autteli Tauno-isää verstaan töissä ja ansaitsi koulutyön ohessa taskurahaa kauppaamalla itse valmistamiaan jääkiekkomailoja.

"Naapurit aina nauroivat, kun ei pojan päätä näkynyt sirkkelin takaa. Muistan senkin, kuinka huonekaluja toimitettiin kotiin asiakkaille. Autoa meillä ei ollut, joten työnsin kalusteita sellaisilla maitokärryn tapaisilla kärryillä - eräänkin kerran kirkonmäkeä ylös. Eihän siitä mitään tullut, mäki oli jyrkkä, eikä pojan voimat ihan riittäneet siinä vaiheessa. Apuvoimia löytyi kuitenkin onneksi läheisestä talosta ja sain toimituksen vietyä perille", kertoo Manu.

Vielä 60-luvulla ostava asiakaskunta haki huonekaluliikkeestä käsin tehtyä laatua. Sittemmin tulivat lastulevyt ja itse kotona koottavat kalustepaketit.

"60-luku oli kivaa aikaa, silloin ihmiset olivat erilaisia. Sen jälkeen tuli ainainen kiire", muistelee Manu, silloin nuori mies parhaassa iässään.

Mauno Poutanen arvosti puuta ja siihen yrityksen markkinat pitkälle perustuivatkin. Kaluste Poutanen Ky keskittyi valmistamaan laadukkaita ja massasta erottuvia keittiökalusteita, joita toimitettiin tilaustyönä eri puolille Suomea.

"Inhosin aikanaan koota lastulevysänkyjä. Nyt on taas ilo seurata puusepänteollisuutta, kun uudenaikaisilla koneilla saadaan työstettyä puuta kuten entisaikaan. Tykkään käden jäljestä ja aidosta puusta", painotti Mauno Poutanen silloin.

Kalustealalla eletyt vuosikymmenet näkyvät aina uudestaan ja uudestaan muotivirtausten myötä. Poutasellakin tehtiin 60- luvulla tuoleja, jotka tulivat myöhemmin uudestaan muotiin.

Silloin yrityksellä oli oma verhoilija, nyt kaikki tapahtuu teollisesti.