Taavetin Höyrymylly ja Saha ja Suomen Harja- ja Sivellintehdas

Taavetin Höyrymylly ja Saha korkeine piippuineen 1910-luvun alussa kuvattuna etelästä Halmeen pellon suunnasta. Sahan oikealla siis itäpuolella Suomen Harja- ja Sivellintehtaan pitkä rakennus. Kuva: Luumäen Fotokerho/Nortia/Paavo Naumanen.
Taavetin Höyrymylly ja Saha korkeine piippuineen 1910-luvun alussa kuvattuna etelästä Halmeen pellon suunnasta. Sahan oikealla siis itäpuolella Suomen Harja- ja Sivellintehtaan pitkä rakennus. Kuva: Luumäen Fotokerho/Nortia/Paavo Naumanen.

1900-luvun vaihteessa liikenneyhteydet Taavettiin olivat jo verrattain hyvät. Muutama paikallisesti yritys oli jo perustettu linnoituksen kupeeseen ja sen läheisyydessä olevien lähikaupunkeihin ja naapuripitäjiin johtavien teiden varsille.

Yritykset tarvitsivat kuitenkin käyttövoimaa ja koska vesivoimaa ei ollut saatavilla, oli alettava suunnitelmaan muunlaista voiman tuotantoa. Höyryvoima oli uudenlainen vaihtoehto esimerkiksi sähkön tuotantoon.

Taavetin Höyrymylly ja Saha (1889-1917)

Kauppias Emanuel Venäläinen (s.1833 k.1902) haki lupaa jo vuonna 1877 höyrymyllylle Taavettiin. Joonas Taavetinpoika Hyyrynen (s.1854 k.1920) oli kuitenkin lopulta se henkilö, joka muiden liiketoimiensa ohessa vuonna 1889 käynnisti Taavetin Höyrymyllyn ja Sahan.

Sahan omistajaksi mainitaan vuoden 1908 huutokauppailmoituksissa Filosofian Maisteri Johan Anton Elomaa.

Taavetin rautatieaseman kirjuri ja asemapäällikkö Kaarlo Korpela osti Höyrymyllyn ja Sahan vuonna 1910.  

Taavetin Höyrymyllyn ja Sahan yhteydessä mainitaan Marttilan henkikirjoissa vuosina 1904-1905 Filosofian Maisteri Juho Koivumäki (s.1844), vuonna 1905 Taavetti Antinpoika Kovasiipi (s.1877) ja 1906-1908 Filosofian Maisteri Johan Anton Elomaa (s.1866 k.1952),  joka on asunut perheineen Marttilassa vuosina 1900-1908. lienevät olleen kaikki aikanaan tehtaanjohtajia.  Vuonna 1908 on myös mainittu haminalainen kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvist. Ahlqvisitista lisää almpana.

Konrad Lindström (s.1873) toimi kolmattakymmenettä vuotta koneenkäyttäjänä kuolemaansa asti, vuoteen 1912. Koneenkäyttäjän tittelillä marttilalaisista löytyi vain yksi muu henkilö Manu Antinpoika Kurvi (s.1865) vuosina 1904-1906. Vuosina 1913-1917 toimi tittelillä sahatyömies Taavetti Palmu (s.1888). Allaolevassa kuvassa on mainittu myös Elias Taina, Ville Karhu, Taavi Heikkilä, Matti Taina, Manu Karhu, Elias Punkkinen, "Moottori-Onni" ja Taavetti Kovasiipi. Moni työntekijä kävi sahalla ja myllyllä töissä myös Marttilan ulkopuolelta.

Kuva Marttilantieltä lounaaseen alakylän suuntaan vuonna 1909. Kuusipiippuisen Harja- ja Sivellintehtaan takana näkyy Höyrymylly- ja Saha. Myllyn piippu kaadettiin 1910-luvulla tarpeettomana, kun höyrykone korvattiin raakaöljymoottorilla. Savupiipun oikealla puolella on Myllytupa, missä 1920-luvulla toimi vähän aikaa yksityinen keskikoulu ja kellosepänliike. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Kuva Marttilantieltä lounaaseen alakylän suuntaan vuonna 1909. Kuusipiippuisen Harja- ja Sivellintehtaan takana näkyy Höyrymylly- ja Saha. Myllyn piippu kaadettiin 1910-luvulla tarpeettomana, kun höyrykone korvattiin raakaöljymoottorilla. Savupiipun oikealla puolella on Myllytupa, missä 1920-luvulla toimi vähän aikaa yksityinen keskikoulu ja kellosepänliike. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Kuva samasta paikasta kuin ylempänä oleva kuva, otettu vuonna 2001. Oikealla Kauppa-Aitta. Kuvat: Luumäen Lehti 23.5.2001 No 21.
Kuva samasta paikasta kuin ylempänä oleva kuva, otettu vuonna 2001. Oikealla Kauppa-Aitta. Kuvat: Luumäen Lehti 23.5.2001 No 21.
Taavetin höyrymyllyn ja -sahan työntekijät 1910-luvun alussa. Vasemmalla viiksekäs herra taskukellonvitjoineen on työnjohtaja Konrad Lindström. Konradin vieressä takarivissä seisomassa vasemmalta Elias Taina, Ville Karhu, Taavi Heikkilä, Matti Taina, taskukellonvitjat liivissä David Palmu ja oikeanpuoleisimpana Manu Karhu. Istumassa parrun päällä vasemmalta Elias Punkkinen, ”Moottori-Onni", jonka oikea nimi ei ole tiedossa ja Taavetti Kovasiipi. Taustalla oleva myllytupa on säilynyt nykyaikaan osana Taavetin Kauppa-Aitan liikerakennusta. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Taavetin höyrymyllyn ja -sahan työntekijät 1910-luvun alussa. Vasemmalla viiksekäs herra taskukellonvitjoineen on työnjohtaja Konrad Lindström. Konradin vieressä takarivissä seisomassa vasemmalta Elias Taina, Ville Karhu, Taavi Heikkilä, Matti Taina, taskukellonvitjat liivissä David Palmu ja oikeanpuoleisimpana Manu Karhu. Istumassa parrun päällä vasemmalta Elias Punkkinen, ”Moottori-Onni", jonka oikea nimi ei ole tiedossa ja Taavetti Kovasiipi. Taustalla oleva myllytupa on säilynyt nykyaikaan osana Taavetin Kauppa-Aitan liikerakennusta. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Vuonna 1917 ruununnimismies Oskar Theodor Nordström osti sekä Höyrymylly ja Saha:n että Suomen Harja- ja Sivellintehtaan. Molemmat olivat jo lopettaneet tai lopettamassa tuolloin toimintansa. Mylly- ja saharakennuksesta jäi pystyyn savupiipun länsipuolella oleva myllytupa. 1920-luvulla myllytuvassa toimi vähän aikaa ensin yksityinen oppikoulu ja sitten Ville Rennicken kellosepänliike. Nordström sittemmin Nortia rakensi myllytuvan puitteisiin huvilarakennuksen, missä hän asui perheineen ja talon toisessa päädyssä sijaitsi nimismiehen kanslia. 

Ruununnimismies Oskar Nordströmin talo. Nimismiehen kanslia sijaitsi talon länsipuolen päädyssä. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Ruununnimismies Oskar Nordströmin talo. Nimismiehen kanslia sijaitsi talon länsipuolen päädyssä. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Vuonna 1939 talon ja tilan osti Emil Naumanen. Tarina Kauppa-Aitasta jatkuu sen omalla sivulla. Myllytupa on edelleenkin osa Taavetin Kauppa-Aitan taloa - sen liikerakennuksen länsipääty.

Suomen Harja- ja Sivellintehdas (1911-1918)


Tehdas Marttinantien varrella 1900-luvun alussa. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Tehdas Marttinantien varrella 1900-luvun alussa. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Talo piha puolelta. Kuva: Luumäen Fotokerho/Nortia/Paavo Naumanen.
Talo piha puolelta. Kuva: Luumäen Fotokerho/Nortia/Paavo Naumanen.

Taavetin rautatieaseman kirjuri ja asemapäällikkö Kaarlo Korpela osti myös Suomen Harja- ja Sivellintehtaan samalla kuin Höyrymyllyn ja Sahan vuonna 1910.

Suomen Harja- ja Sivellintehdas on mainittu Marttilan henkikirjoissa vuosina 1911-1918. Sen perustajaksi vuonna 1912 on mainittu J. Ryynänen & Kumpp. Ryynäsellä oli ollut saman niminen tehdas aikaisemmin Ryttylässä.

Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915
Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915

Harjatyöntekijöitä olivat ainankin marttilaliset Lauri Hyvönen (s.1882) vuosina 1912-1914, Edvard Heiskanen (s.1888) vuosina 1913-1914, Juho Kähkönen (s,1879) vuosina 1914-1918 ja Matti Ilves (s.1891) vuosina 1914-1918. Luumäen Heimalassa on asunut  Juhana Juhonpoika Pukkinen (s.1884) ammatilataan harjantekijä. Kaikki työntekijät eivät välttämättä siis olleet tehtaan liepeiltä Marttilasta. Työnjohtajana on ollut  vuosina 1913-1917 Lars Petter Heikkinen (s.1874), jolla oli aikaisemmin harjatehdas Viipurin pitäjässä Kelkkalan kylässä. Vuoden 1918 henkikirjassa mainitaan työnjohtaja Heikki Mustalahti (s.1891). 

Pitkä kuusipiippuinen Suomen Harja- ja Sivellintehtaan talo saneerattiin tehtaan lopetettua toimintansa  asunnoiksi. Sen osti Väinö Kurvi vuonna 1938. Tämäkin talo on myöhemmin purettu ja rakennettu paikalle on uusi asuintalo. 

Suomen Harja- ja Sivellintehtaan lasku vuodelta 1911. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Suomen Harja- ja Sivellintehtaan lasku vuodelta 1911. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Kansalliskirjaston digiagrkistosta poimittua:

Joonas Hyyrynen (s.1857 k.1920)

HÖYRYJEN MATKASSA Saimaan sisaren Kivijärven vesillä, HILKKA MATTILA Tampere 2010 kertoo:

Joonas Hyyrynen syntyi vuonna 1857 Luumäen Hyyrylän kylässä. Oltuaan vuosina 1875-1878 ensin Lappeenrannassa liikemiehen oppeja hakemassa perusti Joonas Taavettiin kauppapuodin, tiilitehtaan, nahkurinliikkeen sekä vuonna 1889 höyrymyllyn ja sahan. Saman vuoden syksyllä hän perusti vielä Luumäelle makeistehtaan, jossa valmistettiin marjamehuista muun muassa hilloa, marmeladia, karamelleja ja pastilleja. Tehtaan sanottiin olevan kokeilu, ja se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Venäläisten makeistehtaiden kanssa kilpaileminen, jota silloinen tullipolitiikka vielä tuki, lienee syy siihen, että karamellitehdas jäi lyhyeksi kokeiluksi.

Vuonna 1870 avattu rautatie mahdollisti suorat kulkuyhteydet Viipuriin, Pietariin ja Helsinkiin. Luumäen talollisten puutavara pääsi myyntiin ja maailmanmarkkinoille. Ratapöllit, nalikkahalot, metriset halot, hirret ja tukit kelpasivat ostajille. Vuonna 1890 kauppias Hyyrynen oli merkittävä puunvälittäjä, jolle monet talolliset toimittivat puuta tuhannenkin markan arvosta. Puuta hinattiin järven rannoilta Jurvalan laituriin rautatien tuntumaan tai Huopaisenvirran suuhun sieltä rautateitse edelleen mm. Viipuriin kuljetettavaksi.

Viipurista ja Pietarista taas tuotiin jauhoja, ryynejä, lasia, rautaa, tupakanlehtiä, savukkeita, sikaareja ja mausteita. Luumäellä liikkui paljon sekä suomalaisia että venäläisiä liikemiehiä.

Liikemies Hyyrynen toimi monella rintamalla. Hyyrysen kaikki liiketoiminnat siirtyivät Luumäellä kuitenkin toisiin käsiin vuonna 1898. Perhe muutti alkuvuodesta 1900 Viipuriin sieltä vuonna 1914 Toijalan Akaaseen, missä Joonas Hyyrynen kuoli vuonna 1924.

KOUVOLAN SANOMAT 17.08.1920 NO 90.
KOUVOLAN SANOMAT 17.08.1920 NO 90.

Kaarlo Korpela (s.1867 k. 1939)

Kuva: Geni
Kuva: Geni

Kaarlo Korpela oli rautatiekirjuri ja asemapäällikkö ja asui Luumäellä perheineen vuosina 1896-1908. Työnsä ohella Korpela oli perustamassa paitsi Harja- ja Sivellintehdasta myös Luumäen Säästöpankkia ja Maamiesseuraa sekä muita teolllisuusyrityksiä. Korpela oli myös yksi Taavetin Osuuskaupan perustajajäsenuistä ja alullepanijoista,

Carl Henrik Ahlqvist (s.1825 k.1909)

Lähde: Geni ja Wikipedia

C.H. Ahlqvist oli haminalainen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Sahateollisuuden nousu 1870-luvulla Suomen tärkeimmäksi teollisuudenalaksi edellytti kansainvälisen kysynnän lisääntymisen ohella kotimaisia innovaatioita. Eräs uudistuksista oli uittojen aloittaminen vesistöissä, joissa sen ei aiemmin uskottu olevan mahdollista. Tällainen väylä oli ennen muuta Kymijoki. Haminalainen C. H. Ahlqvist ryhtyi ensimmäisenä sahanomistajana uittamaan tukkeja Kymijokea pitkin Kotkaan, ja tästä voidaan katsoa alkaneen niin Suomen uudenaikaisen sahateollisuuden nousun kuin Kotkan kaupungin historiankin.

Haminassa Ahlqvist harjoitti puutavarakauppaa ja hän toimi myös laivanvarustajana. Hän omisti höyrysahat mm. Kotkassa (Vanha saha) ja Vehkalahden Ristiniemessä. Ahlqvistilla oli myös lasitehdas Ristiniemessä. Ahlqvist sai kauppaneuvoksen arvon 1876.

Ahlqvist oli naimisissa Anna Louise Bruunin kanssa. Heillä oli kymmenen lasta.

Konrad Lindström (s.1973  k.1912)

Kuva rajattu isommasta ryhmäkuvasta. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Kuva rajattu isommasta ryhmäkuvasta. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Konrad Viktor Alfred Juhonpoika Lindström toimi useita vuosia työnjohtajana ja koneenhoitajana Taavetin Höyrymylly- ja Sahassa.

HÖYRYJEN MATKASSA Saimaan sisaren Kivijärven vesillä, HILKKA MATTILA Tampere 2010 kertoo:

Mylly-sahaa isompi laitos oli ainakin ajoittain Konrad Lindströmin paja Taavetin keskustassa. Vuodesta 1902 lähtien tämä valmisti kehittämäänsä puurullaäestä. Esimerkiksi vuonna 1908 pajassa tiedetään työskennelleen seitsemän miestä läpi vuoden, valmistaen kaikkiaan 215 äestä. Äkeitä valmistettiin, kunnes kokometalliset Sevoittivat markkinoilla. Paja oli toiminnassa 1970-luvulle saakka.

Konrad Viktor Alfred Juhonpoika Lindström (s.1873 k.1912) ja vaimonsa Eeva Taavetin tytär os. Taina (s.1873) olivat molemmat syntyjään luumäkeläisiä. Heidät vihittiin vuonna 1985. Heille syntyi kuusi lasta: Voitto (s.1985 k.1918), Konrard Toivo (s.1900), Veikko (s.1903), Lyyli Maria (s.1905), Lempi Lahja (s.1908) ja Seppo (s.1910).

Geni: 

https://www.geni.com/people/Konrad-Viktor-Alfred-Lindstr%C3%B6m/600000015193030084#



Lähteet: Paavo Naumanen, Luumäen Fotokerho, Pauliina Reponen, RAKAS ON MEILLE TÄMÄ PITÄJÄ - Pentti Pien-Inkeroinen, Eero Kangas, Pekka Siiropää, Hilkka Suoanttila-Tuuva 1998, LUUMÄEN HISTORIA Kalevi Kumpulainen, Timo Miettinen 1992, HÖYRYJEN MATKASSA Saimaan sisaren Kivijärven vesillä, HILKKA MATTILA Tampere 2010; Kansalliskirjaston Digiarkisto. Digihakemisto.net - Viipurin läänin henkikirjat, Geni, Wikipedia.