Suutareita, Räätäleitä, Partureita, Nahkureita, Seppiä, Ompelijoita ym. käsityöammatin harjoittajia 1900-luvun alun Taavetissa
Marttilan kehittyessä ja kasvaessa asettui sinne koko joukko erilaisia käsityöammatin harjoittajiakin. Nahkureita, räätäleitä, suutareita samoin kuin myös seppiä tarvittiin marttilalaisten elämään. Allaolevia tietoja on kerätty Luumäen vuoteen 1022 asti digitoiduista henkikirjoista ja Genistä. Suuri kiitos avusta Pauliina Reposelle, Geni-ekspertille.
Asiaa sepistä, räätäleistä ja suutareista
Lainaus Luumäen historia -kirjasta
Kotiteollisuuden ja käsityön raja oli usein hämärä. Enemmän tai vähemmän ammattimaiset käsityöläiset toimivat luvan turvin. Näitä nk. pitäjänkäsityöläisiä löytyi esimerkiksi 1840-luvun alussa Luumäellä kahdeksan, joista räätäleitä ja seppiä kumpiakin kolme. Sorvari ja karvari löytyivät lisäksi. Vaatteiden teon ja raudan muokkauksen ammattilaisia oli esimerkiksi Lemillä ja Savitaipaleella 2-3 kertaa enemmän kuin Luumäellä. Lienevät luumäkeläiset paljolti turvautuneet kaupunkien taitajiin. Pitäjänkäsityöläiseksi haluava joutui käymään pitäjänkokouksessa. Kiertävät yrittäjät lienevät olleen luvattomia ammattinsa harjoittajia.
Käsityön harrastajat luetteloitiin perusteellisesti vuonna 1869. Virallisella luvalla toimivia eli pitäjänkäsityöläisiä löytyi silloin 16 kappaletta. Monilla näistä saattoi olla useampia taitoja. Luumäellä oli tällöin 5 seppää, 5 räätäliä, 2 sorvaria, 2 suutaria, 1 leipuri ja 1 nahkuri.
Käsityöläiset toimivat vielä vuosisadan vaihteessa entiseen malliin. Monilla oli palkattujakin apulaisiakin, joskin suurin osa yrittäjistä epäilemättä toimi omin voimin tai perheittensä tukemina. Omaa lajiaan olivat ainakin räätälit ja suutarit, jotka yleensä kiersivät pitäjällä toimessaan mukanaan mahdolliset ompelukoneensa ja apulaisensa.
LEIPURIT
Ensimmät henkikirjoista löytyneet leipurit olivat vuonna 1885 Taavetin baakarimestari A. J. Linsen ja vuonna 1894 leipuri Juhana Kärnä (s.1862). Vuonna 1904 - 1938 piti omaa leipomoliikettä leipuri Vilho Eerikinpoika Räsänen (s. 1876). Hänestä voit lukeä lisää leipuri Villen omalta sivulta.
ja Genistä
https://www.geni.com/people/Vilho-R%C3%A4s%C3%A4nen/6000000180477593863
NAHKURINA ALOTTANUT JA MERKITTÄVÄKSI LIIKEMIEHEKSI TULLUT
1888 Nahkuri Joonas Taavetinpoika Hyyrynen (s.1857
k.1920).
Luumäellä syntynyt ja nahkurina työuransa aloittanut Joonas käynnisti Taavetin Höyrymylly- ja Saha-liiketoiminnat vuonna 1899.
Lue lisää Taavetin Höyrymyllystä ja Sahasta.
Vaimo Maria Taavetintytär os. Huuhtanen (s. 1857 k. 1924 ) oli syntynyt Viipurin maalaiskunnassa. Lapset syntyivät kaikki Marttilassa: Oskar Wilhelm (s. 1879 k. 1881), Edvard (s.1881), Antti (s .1883 k.1922), Hilja Maria (s.1885), Alina (s.1888), Tyyne (s.1890 k.1971), Uljas (s.1892 k.1967) ja kaksoset Aino Eelin ja Lyyli Siviä (s./k. 1895).
Hyyrynen muutti perheineen Luumäeltä Viipuriin 1900 ja sieltä noin vuonna 1912 Toijalaan.
KOUVOLAN SANOMAT / 1920 / 17.08.1920 NO 90
Muistokirjoitus
Wiime tiistaina, tk. 10 p:ä kuoli kotonaan Toijalan asemalla aiwohalwaukseen kauppias
Joonas Hyyrynen lähes 60 w. ikäisenä. Kauppias Hyyrynen oli syntynyt Luumäellä,
jossa hän Taavetin aseman läheisyydessä omisti aikoinaan nahkatehtaan, sahalaitoksen,
myllyn, makeistehtaan ja sekatavarakaupan. Luumäeltä siirtyi hän parikymmentä
muotta takaperin Wiipuriin, toimien täällä aluksi Sidorowin ja Angroksen
koneliikkeiden edustajana setä myöhemmin omistajana. Wiipurissa ollessaan
perusti hän myöskin Karisalmen myllykiwitehtaan.
Lopetettuaan Wiipurissa liikkeensä noin 8 wuotta takaperin, muutti hän Toijalaan, perustaen siellä Toijalan Myllykimitehdas osakeyhtiön sekä koneliikkeen, joita johti hyvällä menestyksellä kuolemaansa asti. Innolla seurasi hän myöskin valtiollista ja yhteiskunnallista elämää.
Kauppias Hyyrynen oli yritteliäs ja toimelias liikemiehenä sekä vilkas ja lämminsydäminen ihmisenä, saavuttaen hilpeällä ja avomielisellä esiintymisellään runsaan ystäväpiirin. Hänen äkillistä poismenoaan jäi lähinnä suremaan puoliso, kolme tytärtä ja kolme poikaa setä näitten lapset.
NAHKURI
1901 - 1904 Nahkuri Elias Antinpoika Hyyrynen (s.1867). Elias muutti Luumäeltä pois vuonna 1904. Vaimo Leena Stiina Taavetintytär Tammela (Kellola) (s.1874) oli palvelusneiti Taavetissa. Heillä oli 7 lasta, joista kaksi vanhinta syntyi Luumäellä: Aini Helmi (s.1900), Lyyli Selina (s.1902), Bertta Ellen (s.1906), Martta Ester (s.1908), Rauha Matilda (s.1908), Tauno Kalervo (s.1913), Albert Olavi (s.1917).
RÄÄTÄLI
1899 – 1901 Räätäli Mikko Tuomaanpoika Aalto ent. Hauhia (s.1873). Vaimo oli Anna Stiina Tanelintytär os. Häsä (s.
1978).
Mikko oli
syntynyt Miehikkälässä, mistä hän muutti puolisoineen Vaasaan 1899, Vaasasta
Hankoniemeen 1899 ja sieltä Luumäelle Marttilaan vuonna 1899. Luumäeltä pariskunta
muutti takaisin Vaasaan vuonna 1902.
NAHKURI
1902 - n.1930 Nahkuri
Juho Jaakko Matinpoika Viitanen (s.1859 k.1933).
Vaimo Matilda Matintytär os. Vanhala, Krouvi) (s.1877 K.1940). Juho oli
syntynyt Kauhajoella ja Matilda Virojoella, missä nahkurin sälli, nuori mies ja
piika on kuulutettu avioliittoon vuonna 1898. Luumäelle pariskunta muutti vuonna 1901 ja asuivat
Luumäellä elämänsä loppuun asti.
SUUTARI JA ENTINEN ROKOTTAJA
1901 - 1903 Suutari ja entinen rokottaja Sylvester Sylvesterinpoika Huttunen (s.1849 k.1915) ja ensimmäinen vaimonsa kätilö ja rokottaja Ida Otteliana (s. 1859 k.1911) asuivat Marttilassa kahteen otteeseen 1885-1888 ja 1901-1903. Aviopari ehti asua monella paikkakunnalla ennen ja jälkeen Luumäen. Vuosien 1879 ja 1894 heille syntyi kuusi lasta, joista pisimpään eli yksi vain vajaan kahden vuoden ikäiseksi, muut menehtyivät nuorempina tai pian syntymänsä jälkeen. Leskeksi jäätyään vuonna 1911 Sylvester meni uusiin naimisiin vuonna 1912 Stiina Stiinantytär Leinosen (s.1867) kanssa. Heille ei ehtinyt syntyä yhtään lasta.
MYLLÄRI JA SAHANASETTAJA
1904 – 1908 Mylläri ja sahanasettaja Ville Tuomaanpoika Ilves (s.1871 k. 1909). Villellä ja vaimollansa Anna Heikintytär os. Karhu:lla (s.1876) oli neljä lasta: Vilho Johannes (s.1898), Arvi Emil (s.1900), Ester Elin (s.1903) ja Eino Oiva (s.1908).
Sahanasettaja eli tälläri oli sahan tärkein ammattimies. Tälläri-nimitys tulee siitä, että sahan asettaja hoiti raamisahan asetteet eli tällit. Tämän lisäksi sahanasettaja oli raamisahan terien hoitaja ja asentaja. Hän hoiti terien teroitukset, oikomiset ja haritukset, mikä edellytti myös viilarin ammattitaitoa.
RÄÄTÄLI
1904 – 1917 Räätäli Aatami Taavetinpoika Pumpula (s.1880 k.1918) ja vaimo Hilma Sofia Aaronintytär Pumpula os. Pesonen (s.1879 k.1918) olivat molemmat syntyisin Savitaipaleelta.
Lehtileike
WIIPURI 1.1.1918 NO 1 kertoo seuraavaa:
Luumäellä pidetty kansalaiskokous on päättänyt sen johdosta, että räätäli Aatu
Pumpula Taavetista oli äskeisen suurlakon aikana pyytänyt saada Kouvolasta 50
aseellista miestä ja ellei miehiä ole, niin pyytänyt saada aseita, rauhallisen
väestön terroriseeraamiseksi ja asemamies Ville Taina Kaitjärveltä hakenut sosialisteille
aseita Kouvolasta sekä kauppias Elias Karhu Taavetista harjottanut
urkkijatoimintaa, lausua, että näitä henkilöitä kohtaisi yleisen mielipiteen
ankara tuomio, koska heitä ei voida toistaiseksi saattaa lailliseen
edesvastaukseen, ja kehottaa kansalaisia katkaisemaan välinsä heidän ja
kanssaan.
Toukokuussa 1918 pariskunta on mestattu. Mestausten välillä oli seitsemän päivää. Vuoden 1917 henkikirjaan on Pumpuloille merkitty yksi ottolapsi. Tietämyksen mukaan lapsi päätyi äitinsä hoteisiin ja muuttivat sittemmin Helsinkiin.
TYÖN
VOITTO 26.07.1921 NO 20
Pumpuloita koskeva otos laajemmasta artikkelista:
Lähes parikymmentä työläistä tapettiin ilman mitään tutkintoa. Uhrien
tappamisesta olikin päätetty jo ennakolta ja toimeenpantiin teloitukset
toukokuulla, osa vielä sen jälkeenkin, kun tappaminen oli virallisesti
kielletty.
Räätäli Pumpula tapettiin metsään ja kuopattiin sinne: ruumis on
siellä edelleenkin. Pumpulan vaimo niinikään vietiin iltamyöhällä metsään
yöpuvussa, missä ammuttiin ja kuopattiin ja on hänenkin ruumiinsa siellä
edelleen kuopattuna miltei ihmisasuntojen viereen.
RÄÄTÄLI
1908 – 1952. Räätäli Aatami/Aatu Kainlauri (s.1882 k.1952) oli syntyjään savitaipaleen Välijoelta Kurjen talosta, joka oli noihin aikoihin Välijoen kievari. Välijoelta Aatami muutti Marttilaan räätälin oppipojaksi vuonna 1908. Vaimo Ida Manuntytär os. Junni (s.1889 k.1979) oli Luumäen Anjalasta. Aatami teki kymmeniä vuosia räätälin työtä. Perhe asui Koulutiellä Mettälän kauppaa vastapäätä yhä pitenevässä talossa, kun lapsia syntyi perheeseen lisää. Lapsia Aatamilla ja Idalla oli 11.
Aatamin poika, Arvo jatkoi isänsä räätälintyötä sodan jälkeen aina vuoteen 1952.
Arvon edesmentyä vuonna 1952 jatkoi Helvi Kainlauri sittemmin Ramu omaa Parturi- ja Kampaamolikkettä. Ramun Hepun liike muutti myöhemmin lähinaapuriin, kun Ramuille valmistui oma uusi tiilitalo.
SUUTARINOPPILAS
1910-1917 suutarinoppilas Ville/Vilhelm Korpela (s.1886 k.1918) muutti äitinsä kanssa Savitaipaleelta Luumäelle vuonna 1894 ja vuonna 1902 hän muutti Luumäeltä Viipuriin ja sieltä taas takaisin Marttilaan vuonna 1909. Ville oli naimaton ja hänet mestattiin toukokuussa 1918 punaisten edustajana.
NAHKURITYÖNTEKIJÄ
1911 – 1913 Nahkurityöntekijä Alfred Hermaninpoika Nurmi (Töykky) (s.1887 k.1954) tuli Luumäelle Kauhajoelta vuonna 1911. Alfred meni naimisiin luumäkeläisen Amanda Joonaksentytär os. Punkkisen (s.1887 k.1961) kanssa. Heille syntyi yksi lapsi. Alfred lähti vuonna 1913 Amerikkaan New York:iin ja eli siellä elämänsä loppuun. Amanda asui Marttilassa lapsensa kanssa loppu elämänsä.
PUUSEPÄT
1913-1917 Puuseppä Aleksanteri
Latvan (s.1861 k.1916).perheeseen kuuluivat vaimo Linda
Karoliina os. Kosunen (s.1868 k.1916) ja poika Verneri (s.1888 k.1918).
Perhe muutti Luumäelle Marttilaan vuonna 1912 Impilahdesta.
Poika Verneri Latva toimi myös puuseppänä Marttilassa. Vernerin perheeseen kuuluivat vaimo Alma Matintytär os. Valtonen (s.1895 k.1935) ja kouluikäisenä
menehtynyt poika Verneri (s.1918 k.1932). Pikku Venni syntyi
samana sotavuonna 1918 kun isä sai surmansa punaisten puolelle kuluneena.
SUUTARI
1911-1918 Suutari Pekka Ville Pekanpoika Mikkonen (s.1874 k.1932) lähtöisin Leppävirralla ja tuli Helsingistä Luumäelle vuonna 1911 ja toimi suutarina Marttilassa vuodesta 1913. Vaikka Mikkonen on vuoteen 1918 asti henkikirjoista suutari, kertoo SUOMEN POLIISILEHTI 30.01.1932 NO 2, että hän on tullut poliisikonstaapeliksi Luumäen piiriin 1.6 1917. Pekan vaimo oli Leena Stiina Taavetintytär os. Ellonen (s.1861 k.1939).
https://www.geni.com/people/Pekka-Ville-Mikkonen/6000000186579969839
RÄÄTÄLI
1915-1921 Räätäli Aatami/Aatu Suurkaulio/Kaulio (s.1878 k.1935) tuli Luumäelle Savitaipaleelta. Aatun vaimo oli Kristiina (s.1880) ja heillä oli kolme lasta.
Geni
https://www.geni.com/people/Aatu-Kaulio/6000000131522752854
SUUTARI JA OMPELUKONEKAUPPIAS
1918 - Suutari Aapraham/Aapo Karhu (s.1878 k.1963).
RÄÄTÄLI
1919-1922 Räätäli Vihtori Eliaksenpoika Vuorela (vuodesta 1907 lähtien) ent. Papu. (s.1885 k.1932) oli naimisissa Miina Joonaanytär os. Kovasiiven kanssa (s.1889). Vihtori ja Miina olivat molemmat syntyperäisiä luumäkeläisiä. Perhe asui muutaman vuoden 1906-1909 Pyhtäällä ja sitten taas Luumäellä. Vanhemmat ja Tauno muuttivat Viipuriin vuonna 1925, jolloin heillä oli jo viisi Luumäellä syntynyttä lasta: Tauno (s.1909), Elli (s.1910) (myöhemmin Vakkilainen), Eila (s.1915) (myöhemmin Montonen), Eini (s.1919) (myöhemmin Tiili), Elvi (s.1921) (myöhemmin Ahola) ja Viipurissa syntyi vielä Toimi (s.1930)
Vihtorilla oli virka katsastajana Kylliälän kasvatuslaitoksessa. Hän kuoli tapaturmaisesti vuonna 1932.
Lähde: Mirja Niemi
KELLOSEPPÄ
.1897-1902 Kelloseppä Juho Tanelinpoika Koskisella (s.1867) ja vaimollansa Ainalla (s.1878) oli tytär Salma Lahja (s.1897) jonka sisar syntyi kuolleena seuraavana vuotena. Juho muutti perheineen Miehikkälästä Luumäelle 1897 ja Luumäeltä Lahteen vuonna 1902.
RÄÄTÄLI
Räätälimestari Nestor Antoninpoika Purhon (s.1896 k.1927) vaimo oli Olga os. Rennicke (s.1900 k.1991). Heillä oli kolme lasta Kerttu, Katri ja Tauno. Purhot asuivat jonkin aikaa Kauppakadulla Heikinheimon talossa.
Helsingin Sanomat, 01.09.1927, nro 235, s. 8 julkiaisi uutisen:
Hukkumistapaus Luumäellä.
Viime lauantaina lähti räätäli Nestor Purho, Taavetista, toverinaan talollinen Eetu Karhu, laskemaan pitkää siimaa Kivijärvelle. Evääkseen oli Purho varannut väkijuomia, joita hän rantaan päästyään nautti ahkerasti. Kun Karhu huomasi, että hänen kalastustoverinsa alkoi olla humalassa, pyysi hän työmies Eljas Punkkista, joka myöskin oli kalastamassa, avukseen, jotta siima saataisiin lasketuksi. Kaikki kolme lähtivät nyt samassa venheessä järvelle ja saatiinkin siiman laskeminen toimitetuksi melkein loppuun, kun heidän välillään syntyi sanakiistaa, joka päättyi siihen, että Purho hyppäsi äkkiä venheen laidalle, kaataen sen. Purho ja Punkkinen lähtivät uimaan lähellä olevaa saarta kohden. Purho kuitenkin painui pohjaan ennen rantaan pääsyä. Punkkinen sensijaan aivan uupuneena pelastui rannalle. Karhu pysytteli alassuin kääntyneen venheen varassa ja pelastui. Koko sunnuntain ja maanantain on naarauksia toimitettu, mutta tuloksetta. Purho on syntynyt Haminassa 1896 ja jätti jälkeensä vaimon ja kolme lasta, joista vanhin on 5-vuotias. Paikkakunnalla on Purho ollut tunnettu juopottelustaan ja räyhäämisestään.
Olga kuulutettiin 2, avioliittoon helsinkiläisen sähkömonttööri Toivo
Taavetti Purasen kanssa vuonna 1931.
SEPPÄ
1895-1900 Seppä Joonas Villenpoika Liiri (s.1868). Vaimolla Eeva Liisantytär Salmella (s.1874) ja Juonaksella oli viisi lasta: Matti (s.1892), Selma (s.1893), Manta (s.1895), Elsa (s.1898) ja Vilho (s.1895). Vanhemmat olivat syntyjään luumäkeläisiä ja kaikki lapset syntyivät Marttilassa. Perhe muutti myöhemmin Marttilasta Saksalaan.
SEPPÄ
1905-1917 Seppä Taavetti Matinpoika Mättö (s.1869). Taavetti ja vaimonsa Eeva Stiina os. Likander (s.1865) sekä lapset Alina (s.1896), Lyyli (s.1899), Salli (s.1900) ja Martta (s.1902). Muuttivat vuonna 1905 Luumäelle Virolahdelta.
Geni
https://www.geni.com/people/Taavetti-M%C3%A4tt%o%B6/6000.000100105448866
SEPPÄ
1910-1917 Viktor Vihtori Kustaanpoika Väisänen (s.1885 k.1918). Vaimo Ida Maria Joonaksentytär os. Punkkinen (s.1890 k.1924). Vihtori muutti 3.2.1910 Mikkelistä Luumäelle, missä lapset Aune (s.1916) ja Sulo (s.1914) syntyivät. Vihtori kuoli kansalaissodassa. Hänet mestattiin punaisena.
SEPPÄ JA LIIKEMIES
1910-1937 Tuomas Aataminpoika Toura (s.1880). Puhelinluettelossa Tuomaksen titteli on "liikemies". Tuomaksen ensimmäinen vaimo oli Anna (s.1889). Tuomas ja Anna muuttivat Taavettiin vuonna 1910 Savitaipaleelta vanhimman lapsensa kanssa. Lapsia heillä oli neljä pojat Oiva, Martti (s.1915 k.1940 sodassa) ja Kalevi sekä yksi tytär. Nuorimmat lapset syntyivät Luumäellä.
Vuonna 1924 Tuomas kuulutettiin toiseen avioliittoon talollisen leski Leena Taavetintytär Huopaisen os. Punkkisen (s.1886) kanssa.
SEPPÄ
1918 - Seppä Elias Eliaksenpoika Nikunen (s.1879 k.1949). Vaimo Olga Hilda Maria Juhontytär os, Lindström (s.1877 k.1912-13) muuttivat Lemiltä Marttilaan vuonna 1900. Tytär Elli syntyi vuonna 1901. Oltuaan jonkin aikaa leskenä Elias meni uusiin naimisiina Iida-nimisen henkilön kanssa (s.1896).
PELTISEPPÄ
1921 - Peltiseppä Otto Wilhelm Matinpoika Sinilaakso (oli Liiri ennen vuotta 1913) (s.1888 k.1937). Vaimo Aino Manuntytär os. Sirkkunen (s.1897) ja lapset Osvald Engelbrekt Sinilaakso (s.1923 k.2001), ja nn Houbaer (Sinilaakso). Perhe muutti Taavetista Viipuriin.
PARTURI
(Lähde: Erkki Kurppa)
Taavetin ensimmäinen parturi lienee ollut Malakias
Saharinen (s.1877). Malakias asui Pekkolan talon nurkkahuoneessa, missä hän
myös parturoi ihmisiä. Pekkolan talo oli nykyisen Koulutien varrella, Turhuuden
torin ja Mänttärin välissä Ankkalammen vieressä. Malakiaksen huone oli sen ajan
mukaisesti varustettu, eli huoneessa oli pönttöuuni, petrolikäyttöinen primuskeitin, vesiämpäri ja likaämpäri, sähkövalo ja yksi sähkötöpseli.
Malakias kaatui joskus pihalla. Lonkka naulattiin, mutta ei tullut ikinä
kuntoon. Kahdella kepillä hän vaikeasti lönkytteli. Malakias eleli loppuvuodet
Rantalan vanhainkodissa.
OMPELIJA
Marttilan henkikirjoissan vuodelta 1920 mainitaan ompelusliikkeen omistaja Ida Antintytär Niemiharju myös nimellä Salminen os, Rautamies.
Ida (s.1891 k.1968) tuli Luumäelle Miehikkälästä ja lienee ollut Taavetissa vain lyhyen aikaa. Idan mies räätälimestari Johan Heino Salminen (s.1892 k.1938) oli syntyisin Asikkalasta.
OMPELIJA
Maire Tuulikki Laukas os. Venäläinen (s.1918 k. 1986) harjoitti ompelijatoimintaansa Taavetissa vuodesta 1949. Ensimmäinen työhuone sijaitsi Heikinheimon talon kodissa Kauppakadun varrella. Vuodesta 1960 lähtien ompelimo oli keittiön nurkassa Matkustajakoti Maja -kotitalossa alakylällä. Maire vaatetti taavettilaisia ja Taavetin ympärilla olevien kylien naishenkilöitä aina eläkepäiviinsä asti.