PALOLAMMENTIE JA ANKKALAMPI

Palolammentie lähti Myyrän/Kulman mutkasta länteen päin mäntykankaalle. Palolammentien ensimmäisiä rakennuksia oli lammen länsipuolen rinteen yläpuolella sijaitseva Taavetin Kinon rakennus. Se oli rakennettu vuonna 1901. 1950-1960-luvulla tien varteen nousi paljon uusia omakotitaloja. Katua kutsuttiin myös lempinimellä Äkkiärikastuneiden katu.
Aikojen alussa tien alkupään notkoa kutsuttiin Punkkisen ruukiksi. Palolammentien alkupäässä kadun eteläpuolella olivat Viisaan Sementtivalimo ja Mettälän Patteritehdas ja autokorjaamo.
Vuonna 1949 Luumäen Vapaapalokunta sai ensimmäisen säiliöllisen paloauton. Jotta sammutusvesi saatiin lähelle, sinne mistä sitä oli nopeasti pumpattavissa paloauton säiliöön, tehtiin vuonna 1954 erikoinen ratkaisu: tienvarren pikku notko padottiin lammeksi, josta riittäisi vettä suurenkin palon sammuttamiseen. Lammen rakennustöitä johti Luumäen kunnasta Arvo Lotsari. Tekolampea kutsuttiin aluksi Ankkalammeksi, mutta sitten sen viralliseksi nimeksi tuli Palolampi. Niin, ja lammen tiekin sai nimen Palolammentie.

Kuvassa on Punkkisen talon heinäntekoväkeä nykyisen Palolammen kohdalla olleessa notkelmassa. Niittyä, mikä kuului Punkkisen tilan maihin, kutsuttiin silloin Sorosen ruukiksi. Kuva lienee otettu 1920-luvun lopulla. Niityn laidassa oli veden täyttämiä mutakuoppia, jotka toimivat talvisin luistinratana.
Punkkisen talo oli ja on edelleen Taavetin aseman eteläpuolella Taavetin tiellä Riihelän/Heijarin tilaa vastapäätä. Sittemmin tila oli Punkkisen jälkeen Laappaan sivun hallussa (Ensin Ville Laappaan ja sitten hänen poikiensa Einon, Taunon ja Arvon.
Kuvan henkilöt ovat vasemmalta: Vihtori Heimala, Taavi Inkilä, Antti Iihola, Matti Punkkinen, Ville Laapas, Viljo Huopainen, Hilma Sainio os. Punkkinen, Selma Punkkinen. Toisen lähteen mukaan mies toinen oikealta olisi Eino Jahkonen. Taustalla on nykyinen Koulutie. Vasemmassa laidassa vaalea Mettälän talon pääty ja alempana Mettälän Taavetin Nahkatehdas. Mettälän taloa vastapäätä tumma Kainlaurin talo.


Lähteet: Luumäen historia, Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.