Taavetti Myyrän talo
Tästä 'Myyrän mutkasta alkaa Taavetin Kauppakatu, joka jatkuu etelän suuntaan rautatielle asti. Idän suuntaan mutkasta alkaa Marttilantie.
Myyrän talon rakensi ja kaupan siihen perusti maakauppias Taavetti Antinpoika Myyrä (s.1868 k.1926). Taavetti, vaimonsa Maria (os. Rantakaulio) (s.1870 k.1939) ja tytär Maikki/Anna Maria (s.1889 k.1970) tulivat Taavettiin Savitaipaleelta vuonna 1914. Savitaipaleella kotikylässään Purtoismäellä Myyrä oli harjoittanut maanviljelystä. 1920-luvulla Myyrällä oli kauppapalvelijana Matti Heikinpoika Laapas (s.1997 k.1942)
Mainittakoon tässä yhteydessä, että Maria Myyrä valittiin Luumäen kolmansissa kunnallisvaaleissa ensimmäisenä naisena vuonna 1920 kunnan valtuustoon kokoomuksen listoilta.
----------------------------------------------------------------------
Taavetin käräjäoikeuden taloista.
Digiarkistosta koottujen Luumäen pitäjän käräjäkunta lehti-ilmoituksen perusteella käräjiä pidettiin seuraavissa taloissa Taavetissa vuosina 1915-1937:
1915-1921 Kauppias Taavetti Myyrän talo Kauppakadulla
1922-1928 Kauppias Anton Mettälä talo (myöh Matkustajakoti Maja) Taavetitiellä
1929-1934 Matti Punkkisen / Ville Laappaan talo Taavetintiellä
1935 - 1937 Kauppias Taavetti Myyrän perillisten talo
Myös Rusalassa on mainittu Lensujen aikana pidettävän käräjäistuntoja joskus vuosisadan vaiteen aikoina.
----------------------------------------
Ennen Taavettia tuli tunnetuksi Luumäen käräjätalo Luumäen aseman lähellä vuoden 1914 Svinhufvud-tapahtuminen johdosta
Luumäen käräjien 25-vuotisjuhlaa vietettiin 1939.
----------------------------------------------------------------------
Myyrän talo oli rakennettu 1900-luvun alussa. Talossa oli iso sali, missä pidettiin käräjiä vuosina 1915-1921 ja 1035-1937. Talon eteläpäädyssä oli liikehuoneisto, missä sijaitsi Myyrän sekatavarakauppa. Vapaussodan aikana oli rakennuksessa valkoisten päämaja. Kirkkoherra Valkama asui Myyrän talossa Taavetissa vuosina 1928-29 sen aikaa, kun Haimilassa pappila purettiin ja uusi rakennettiin tilalle. Osa kirkkoherran taloudesta oli sijoitettuna tien vastapäätä olevaan Kopran taloon.
Talon pihapiirin keskellä oli 1950-luvulla Antti Pesulla suutarinliike, mihin piti nousta kuulemma jyrkkiä portaita pitkin.
Pihapiirin ulkorakennuksen yksi vuokralainen oli Posti- ja Lennätinlaitoksen Lappeenrannan aluetoimisto. Varasto, jota alutoimisto vuokrasi oli entinen Myyrän kaupan suolavarasto. Se sijaitsi pitkän ulkorakennuksen keskipaikkeilla. Varastossa säilytettiin arvokkaampaa materiaalia kuten kuparia ja muuta sellaista tavaraa mikä olisi kärsinyt taivasalla säilytyksestä.
. Vakituisia "puhelinmiehiä", jotka 'varikolla' häärivät oli iso joukko; mm. asentajat Oiva Pätäri, Matti Aaltonen, Erkki Alppiaro, Vilho Suur-Inkeroinen, Matti Koskimaa, Yrjö Pätäri, Aulis Lilja, Pauli Husu ja autonkuljettaja Artur Friman. Virastotalon valmistuttua yläkylään siirtyivät autotallit ja varastotilat sen piharakennukseen.
50-60-luvun vaihteessa talon pohjoispäädyn asunnossa olivat vuokralla Heikinheimot, jotka myös vuokrasivat Maikilta peltomaita.
Talon kauppatilassa oli myös Alina Ahon Taavetin Kemikalikauppa vuosina 1924-1927.
Haimiloilla oli 60-luvulla puutarha ja kukkakauppa Savitaipaleella ja he perustivat Taavetiin sivuliikkeen Myyrän taloon. Ulla Rämä oli Haimilan Kukkakupassa töissä. Haimilat ostivat 1973 Kauppakadulta etelänpää Pentti Luukkoselta Kukkakaupan ja Hautaustoimiston ja Ulla Rämä perusti oman kukkakaupan. Kukkakaupan myötä 1960-luvulla rakennettiin kaupalle isot näyteikkunat.
1950-luvun loppu puolella talon pohjoispäädyn asuinhuoneistossa asuivat Haajat; Paavo, Leena ja poikansa Seppo. Haajan perheen asuessa talossa sitä kohtasi tulipalo, minkä jälkeen talo ja muut rakennukset purettiin.
Taavetti Myyrä ehti hoitaa sekatavarakauppaansa vain muutaman vuoden. Kun Taavettiin perustettiin Kansallis-Osake-Pankin haarakonttori vuonna 1919, siirtyi Myyrä pankin palvelukseen toimien pankin valvojana.
Kauppias Myyrä otti Luumäellä osaa lukuisiin kunnallisiin luottamustehtäviin. KOP:n toimen lisäksi hän oli eri aikoina kunnallislautakunnan esimiehenä ja valtuuston jäsenenä. Hän toimi myös Luumäen manttaalimiesten kuntakokouksen puheenjohtajana ja Taavetin Kansallisseuran johtokunnan jäsenenä sekä vielä muissakin luottamus tehtävissä. Kauppias Myyrä oli myös aktiivisesti mukana vähittäiskauppiaiden yhteispyrinnöissä.
Taavetti Myyrää kohtasi murhenäytelmä. 1.6.1926 Myyrä oli liikeasioissa Kansallis-Osake-Pankissa Kauppakadulla, kun pankkiin tehtiin ryöstöyritys. Kauppias Myyrä menetti kahakassa henkensä heti. Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen, prokuristi Alina Hirvikallio o.s. Riihelä ja pankinjohtajan taloudenhoitaja ja pankinjohtajan sisar neiti Eeva Punkkinen haavoittuivat vaikeasti. Ryöstäjät pakenivat paikalta ilman saalista pelästyttyään tilanteen aikana. Haavoittuneet vietiin hoidettavaksi Viipurin lääninsairaalaan missä pankinjohtaja Punkkinen kuoli saman päivän iltana ja prokuristi Hirvikallio 4. kesäkuuta.
Myyrän sukuhistoriaa löydät lisää Genistä:https://www.geni.com/people/Taavetti-Myyr%C3%A4/6000000078425962908
Anna Maria Taavetintytär Nurmilaukas os. Myyrä – Maikki Laukas - Myyrän Maikki (1889-1971)
Maikkia kutsuttiin monella nimellä. Hän syntyi Savitaipaleella ja vietti elämänsä ensimmäiset 18 vuotta naapurikunnassa. Taavettiin muuton jälkeen Maikki solmi avioliiton luumäkeläisen Taneli Nurmilaukkaan/Laukkaan kanssa vuonna 1907. Taneli oli liikeapulaisena Taavetin Osuuskaupassa. Myös Maikki sai paikan "kahviköksänä" Osuuskaupan kahvilassa.
Vuonna 1912 Taneli päätti salaa kaikilta omaisiltaa ja kyläläisiltä lähteä Amerikkaan kultaa vuolemaan. Taneli kertoi menevänsä Pietariin ja palaavansa sieltä saman viikon lopulla. Samoihin aikoihin. kun Tanelia odotettiin kotiin, tuli sinne kuitenkin tieto, että Taneli oli lähtenyt Hangosta matkalle Amerikkaan ja sille tielle hän jäi, Floridaan. Maikki ja silloin 1-vuotias Olavi-poika jäivät Taavettiin. Virallinen ero pariskunnalle myönnettiin kesällä 1926.
Pian Maikki muutti takaisin kotitaloon Taavetti-isän kauppataloon. Isä-Taavetti piti kauppaa vuoden 1926 murheelliseen pankkiryöstötragediaan asti. Kuten aiemmin on mainittu, äiti-Maria ja Maikki jatkoivat kaupan pitoa ja vuokralaisiakin heillä talossa oli. Tilan maita annettiin vuokralle. Sotien aikana talossa oli monenlaista vilskettä.
Maikki osallistui aktiivisesti paikallisten yhdistysten toimintaan, hän oli mm. Luumäen Lottien ja Luumäen Marttayhdistyksen perustajajäseniä. Martoissa hän toimi puheenjohtajana 15 vuoden ajan ja oli myös paikallisen Marttakerhon rahastonhoitajana. Lääkäri sitten patisteli lopettamaan yhdistystoiminnan ja siitä alkoivat eläkepäivät. Luumäen Lotta Svärd -yhdistyksen Luumäen paikallisosaton jäsenenä Maikki Laukas tunnettiin toimen naisena. Maikki toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1921-1922 ja 1935 ja rahastonhoitajana vuosina 1931-1934. Maikki oli mukana myös perustamassa Rukoushuoneyhdistystä vuonna 1923 ja toimi siinä muutamia vuosia.
Maikki nukkui pois vuonna 1970,
Lähteenä mm: Luumäen Lehti 10.4.1969 no 14 ja ISÄNMAAN TYTTÄRET - Luumäen lottien historia,
Taavetin Kemikalikauppa 1924-1927
Lähteet: LUUMÄKI 375 V - LC Luumäki/Ukko-Pekka 2017, Kirsti Hermunen, Paavo Naumanen, Luumäen historia, Geni, Luumäen Lehti, Wikipedia, Digiarkisto, ISÄNMAAN TYTTÄRET - Luumäen lottien historia, Hilkka Suoanttila 2002.