Linja-autoliikenteen alku
1920- ja 1930-luku

Luumäen historia -kirjasta:

Lauantaina toukokuun 22. päivänä vuonna 1920 nähtiin Luotolan tiellä melkoista historiaa: ensimmäinen linja-auto säännöllisellä linjalla ajoi pitäjän maaperällä. Se oli samalla koko itäisen Suomen ensimmäinen postiauto.

Radan suunnassa junat kuljettivat postia, joten auto pantiin poikittaislinjalle. Auto lähti joka arkipäivä kello 11 Haminasta, kävi Virolahdella ja tuli Luumäelle Miehikkälän suunnasta. Taavetin asemalle auton oli määrä ajaa kello 16:n aikaan. Nuo 86 kilometriä veivät viisi tuntia. Tunnin pysähdyksen jälkeen auto kääntyi paluutielle. Koska Virolahdella yövyttiin, saavuttiin takaisin Haminaan vasta aamulla kello 9. Luumäelle suunnattiin siis jälleen parin tunnin päästä. Linjaa ei suinkaan ajanut vielä valtion postilaitos vaan korvausta vastaan yksityinen yritys, Virolahden ja Miehikkälän Auto Oy. Postin ja muun rahdin ohessa autoon mahtui 8-10 matkustajaa.

Tuo ensimmäinen linja-auto tapasi kohtalonsa jo parin vuoden päästä. Lokakuussa 1922 auto syttyi pian Taavetista paluumatkalle lähdettyä tuleen ja paloi käyttökelvottomaksi. Linjaa silti ajettiin uudella autolla edelleen ja jatkettiin sitä pian Savitaipaleellekin kolmena päivänä viikossa.

Linjaliikennettä oli siellä täällä Suomessa kokeiltu jo vuodesta 1905 lähtien, mutta huonolla menestyksellä. Nyt aika oli kuitenkin kypsä linja-autojen esiinmarssille.

Kesällä 1925 alkoi 16-paikkainen auto ajaa Taavetin ja Lappeenrannan väliä neljänä päivänä viikossa. Asialla oli Taavetin Auto Oy. Taavetista lähdettiin jo kello 5.45, jotta ehdittäisiin torikaupan alkuun, ja kaupungista takaisin kello 13. Matkaajalle jäi siten asiointiaikaa esimerkiksi torilla suunnilleen 5 tuntia. Kahtena välipäivänä auto kävi puolessavälissä Savitaipaleen tietä Välijoella. Sinne lähdettiin heti Helsingin päiväjunan tultua kello 16.15.

Talvet olivat haasteellisia

Talvella olivat kaikenlaiset autot usein vaikeuksissa ja hevoskyyti kunniassa, sillä lumivallit katkaisivat usein harmillisesti moottoriajoneuvon matkan. Vaikka päätiet olivat valtion hoidossa, ei se pystynyt kaikkia auraamaan. Vielä 1930-luvun puolimaissa aurautettiin pitäjän alueella vain Taavetista Haminaan vievä tieosuus. Syksyllä 1937 kunta esitti, että valtatien osuus Taavetista Lappeenrantaan tulisi myös pitää vapaana liiasta lumesta, jottei autoliikenne siinä keskeytyisi.

Liikennöijät panivat lumiauroja autojensa nokkiin, mutta työntötehoa auraamiseen ei näillä keinoilla aina löytynyt riittävästi.

Linja-autot tekivät lopun kyytilaitoksesta, mutta talven lumet ja autolinjojen vähäisyys pitkittivät luopumista tuosta vuosisataisesta palvelusta.

Simo Pätäri kirjoittaa 2023 ilmestyneessä kirjassaan ´Niemi - Kylä järven ympärillä´:

Ensimmäiset linja-autot kulkivat Virojoen tietä pitkin Liikennöitsijä Manu Suoknuutin eli Nokan Manun toimesta. Manu kuljetti sekä postia että matkustajia Miehikkälä-Taavetti linjalla ensin seitsemänpaikkaisella Studebackerillaan ja myöhemmin linja-autolla rekisterinumero V-9370.

Ongelmana oli talvisin tien auraus, joten Manu varusti linja-autonsa asentamalla auran sen keulaan.