Taavetin Ruumisarkkuliike ja Kukkakauppa - Gröhn
Taavetin Ruumisarkku- ja Puutyöliike - U. Viitanen
Taavetin Ruumisarkkuliike ja Kukkakauppa - Gröhn
Onni Gröhnin ruumisarkkuliike ja kukkakauppa aloitti vuonna 1945 Tainantien varressa alakylällä. Vallula-nimisellä tilalla oli kauppaliikkeen lisäksi asuintalo, missä Gröhn asui perheineen ja lisäksi tilan suurin rakennus ruumisarkkutehdas – kaikki oli rakennettu vuonna 1942. Rakennukset on purettu vuonna 1981.
Etelä-Saimaa 11.6. 1958. Teollistamista Luumäen Kunnassa -Valtuusto tutustumisretkellä paikkakunnan pienteollisuuslaitoksissa. Taavetin Ruumisarkkuliikkeestä kerrottiin seiraavanlainen tarina:
Menekki tilaston mukaan
Onni Gröhnin puusepäntehtaassa katseltiin omalaatuista tuotantoa, nimittäin ruumisarkkujen, joihin liike on erikoistunut. Tehdas on toiminut Taavetissa 13 vuotta siirryttyään tänne Harlusta. Se on ainoa ruumisarkkutehdas koko Itä-Suomessa, joten tuottelden markkinoinnista ei ole huolta - jopa menekkikin voidaan etukäteen laskea tilaston mukaan. Puutavaran Gröhn ostaa pystyyn oman kunnan metsistä. Onpa sattunut niinkin, että talon vanha emäntä sekä isäntä ovat päässeet lopulliseen lepoonsa oman metsän lautoihin.
Puusepäntehtaan puoli tarjoaa työtä vain kahdelle henkilölle, verhoilija on kolmantena.
Matkan varrella vilkaistiin Törösen puusepäntehdasta, joka valmistaa ovia ja akkunoita. Siinä on erinomaiset koneet, sirkkelisahat, höylät, y.m. ja töitä on huomattavan paljon. Sen vieressä on Kaukosen korjaamo, jossa korjataan maatalouskoneita, autoja y.m., ja vähän matkan päässä on mylly. Ajanmukainen huoltoasema on Esson toimesta parhaillaan rakenteilla Taavetissa.
Myös Kouvolan Sanomat oli mukana Tutustumassa Taavetin pienteollisuuteen ja Gröhn sai siinäkin palstatilaa 11.6.1958.
Gröhniä kutsuttiin myös nimellä Kalmiston Janne – ja karismaattinen mies taisi olla hän. Ehkä ammattikin vaati tiettyjä luonteenpiirteitä.
Sulo Okkola muistelee: Ei ollut kuulemma kovin kummoinen automies tuo Grön. Osti auton ja tuli sitä esittelemään turhuuden torille - Myyrän mutkaan, missä paljon kokoonnuttiin. Esitteli siellä autoansa seuraavanlaisesti: "Sivut on tehty pohjanahast". Joku sitten kommentoi, et hänest ne on kovalevyst.
Olin kyyvis ku Anni Laveniusta vietii viimeisel matkal. Tultii Rusasen risteyksee. Onni ei kattonu mihinkää suuntaa vilkkaas risteykses: No eihä sielt kettää tullukkaa. Onneks.
Lappeenrannassa Onni ajoi liikenneympyrää väärään suuntaan. Kun joku ihmetteli, niin sanoi vain kokeilevansa toisten hermoja.
Onni mainosti aina tanssilavaa, että siellä soittaa se ja se ja tytär myi siellä lippuja. Onni haki aina tyttärensä kotiin lavalta - ruumisautolla.
Paavo Naumanen muistaa kaikkien Taavettilaisten autot ja moottoripyörät, merkit, mallit ja värit. Gröhnin ruumisauto oli musta Skoda, takaosastaan tuunattu poistamalla takapenit. Näin auto oli sopiva käyttötarkoitukseensa.
Janne oli ostanut uuden auton ja tuli sitä esittelemään. Auto oli hieno venäläinen Зим.
Janne opetti tytärtään ajamaan. Kummasta Jannen autosta oli kyse ZIMIstä vai ensimmäisestä Skodasta, sitä ei tarina kerro. Opetusreitti kulki kolmiomaisen reitin Kulman mutkasta Rusasen mutkaan ja Linnalan tietä pitkin koulutielle ja takaisin Kulman mutkaan. Taas oli käsijarru tietenkin päällä. Koko yläkylän tienoon täytti sankka savu, sen ainankin muutamat muistavat.
Taavetin Ruumisarkku- ja Puutyöliike - U. Viitanen
Teksti perustuu kuvineen artikkeliin Luumäen Lehdessä 25.6.1970 no 25.
Liikkeenharjoittaja Uuno Viitanen tuli lankonsa ja perheensä kanssa Taavettiin vuonna 1962 Virroilta. Hän ryhtyi jatkamaan Onni Gröniltä ostamaansa puutyöliikettä.
Viitanen oli itseoppinut puutyöammattilainen. Valmistuspuolella Viitasella oli vakituisena työntekijänä puuseppä Kosti Joukainen apunaan Vesa Asikainen. Perhe oli myös mukana toiminnassa. Vaimo Maire Viitanen sekä Jari-poika osallistuvat työn tekoon, joten työntekijämäärä vaihteli 4-6 henkeen tilapäistyövoima mukaan luettuna. Uuno Viitanen Itse hoiteli sahaa, höyläämöä ja kuljetuksia.
Taavetin Puutyöliike toimitti saha- ja höylätavaraa rakennuksille. Saharakennus sijaitsi lähellä puusepänverstasta, missä valmistettiin tilaustyönä ovia, ikkunoita. karmeja, keittiökalusteita, komeroita, pirttikalustoja sekä erikoisartikkelina ruumisarkkuja. Asiakkaita olivat sekä oman pitäjän asukkaat. Kauppaa tehtiin myös pitäjän ulkopuolelle, etäisimmät puutuotteiden ostajat tulivat Haminasta ja Imatralta. Vientikauppaankin Viitanen teki. Ensimmäinen vientierä oli laivattu. Englantiin toimitettiin 20 std* erä koivukeppejä.
Ruumisarkkuja toimitettiin mm. Hautaustoimisto Luukkoselle.
Tuotantotilat kävivät kuitenkin riittämättömäksi ja siirryttiin Taavetin teollisuusalueelle, mistä - Luumäen kunta myi Viitaselle tarvittavan teollisuustontin.
Wikipedia: std: Standartti on aiemmin varsinkin laivauksessa käytetty puutavaran tilavuusyksikkö. Tavallisesti käytettiin niin sanottua Pietarin standarttia, joka vastasi sahattua puutavaraa 4,67203 m3, veistettyä puutavaraa 4,24730 m tai pyöreää puutavaraa 3,398 m3. Eri laatuisille puutavaroille standartti oli määritelty siten, että laivassa yksi Pietarin standartti mitä puutavaraa tahansa vei aina suunnilleen saman verran tilaa.
Liitteet: Finna, Luumäen Lehti, Digiarkisto, Sulo Okkola, Wikipedia.