Karhut Kauppiaina Taavetissa

Kuten kaikki jo tietävät, että Luumäellä on paljon Karhuja. Tästä laajasta ja suuresta Karhun suvusta yritin löytää heitä, joilla oli kauppiasverta. Helppoa se ei ollut, mutta jotakin sain kuitenkin koottua. Ehkä tämä voii kuitenkin auttaa muita tulevia 'tutkijoita' alkuun.


Karhun suvun kauppiaista Taavetissa

Kauppa, kauppias ja maakauppias tietoja löytyi Karhuille digitoiduissa MARTTILAN HENKIKIRJOISSA ja KIRKONKIRJOISSA vuoteen 1922 asti.

1894 'Manu Antinpoika Karhun kauppa'. 'Maakauppias' Manu Antinpoika (s.1875 k.1892). Eli 17 vuotiaaksi, tuskin lienee tuon 1894 kirjatun kaupan pitäjä. 1895 'Karhun perilliset - Kauppa'. 1900 'Kauppias' Maija Antintytär Karhu (s.1877) (edellä mainitun Manun sisko). 1902 'Karhun perilliset – Kauppa'. 1904, 'Emanuel Karhun perilliset – Kauppa' ('isä Antti Eliaksenpoika Karhu' (s.1840). 'Kauppias Antti Eliaksenpoika Karhu' (s.1840 k.1924)(Manun isä). Viimeisess:ä digitoidussa henkikirjoissa vuodelta 1922: 'Maak. ´Emanuel Karhun perill. kauppa, isä Antti Eliaksenp. Karhu (s.1840) v. Leena (s.1850) l. Hilma (s.1890). Tästä vuosiluvusta eteenpäin ei ole tutkittu kirjoja.

Finlands Handelskalender vuodelta 1903 ilmaisee Manu Karhun kaupan perustamisen ajaksi vuoden 1891. Teollisuuskalenterissa 1910 on on Manun isäksi mainittu myös Leena Karhu.

1925 on perustettu Taavetin Kirja ja Paperikauppa Om. M Karhu - kertoo vuoden 1938 Liikekalenteri.

Karjala-lehdessä vuonna 1923 ja Liikekalenterissa 1926 mainitaan kirjakauppias Hilma Karhu.

Kaupan sijainnin voi vain arvailla seuraavien tietojen perusteella.


Muotikauppias Elias Karhu

Pekka Siiropää on kirjoittanut yhdestä Karhun suvun kauppiaasta Elias Karhusta tarinan Karhun suvun KARHU PESÄN KUULUMISET SYKSY 2013 -sukulehteen. Tämän mielenkiintoisen artikkelin minulle toimitti sukuseuran puheenjohtaja Seppo Karhu. Kiitos tästä Seppo ja Pekka myös!

Taavetissa Kauppakadulla, myöhemmin Hil-Vo:n kauppana tunnetussa talossa muotikauppaa pitänyt Elias Karhu sai vapaussodan jälkeen kovan tuomion valtiopetoksesta ja ryöstöstä. Ennen olkeudenkäyntiä hän piileskeli pitkään muun muassa Somerharjun metsissä.

Elias Joonaksenpoika Karhu syntyi Luumäellä Nokkalan Koivulassa 20.11.1881 (k. 1952) kahdeksanlapsiseen perheeseen. Hänet vihittiin 1914 rautalampilaisen Edla Lydia Laatikon (s.1882 k.1969) kanssa. Samana vuonna he muuttivat Luumäeltä Kymiin ja palasivat takaisin Taavettiin kahden vuoden kuluttua (1916). Heille syntyi kaksi lasta Kauno (s.1917 k.1971) ja Kaija (s.1919 k.1944). Eliaksen tarinaan voit tutustua ao. artikkelissa.


Kirjakauppias Emanuel Karhu 

Etelä-Savo 15.5.1937 NO 71.
Etelä-Savo 15.5.1937 NO 71.
Karhun Kirjakauppa on tumma talo vaalean KOP:n ja kaksivärinen Heikinheimon talojen jälkeen. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen
Karhun Kirjakauppa on tumma talo vaalean KOP:n ja kaksivärinen Heikinheimon talojen jälkeen. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen
Karhun kauppatalo Kauppakadulla ennen uudistamista. Detalji ilmakuvasta. Kuva: Finna/Lappeenrannan museot. Veljekset Karhumäki Oy 1936.
Karhun kauppatalo Kauppakadulla ennen uudistamista. Detalji ilmakuvasta. Kuva: Finna/Lappeenrannan museot. Veljekset Karhumäki Oy 1936.
Kirjakaupassa kerrotaan työskennelleen myös Hilma ja Lempi Karhun. Kuva: Luumäkeläinen Karhun suku.
Kirjakaupassa kerrotaan työskennelleen myös Hilma ja Lempi Karhun. Kuva: Luumäkeläinen Karhun suku.

Kirjakauppatoiminnasta Taavetissa vähän aluksi hiukan historiaa. Ensimmäisen kirjakaupan Taavettiin perusti opettaja Erkki Neulanen. Hän aloitti kaupan pienimuotoisena Taavetin ensimmäisen kansakoulun suuressa eteishuoneessa. Tämä, alkujaan Emanuel Venäläisen, talo sijaitsi entisen virastotalon, nykyisen kirjaston kohdalla. Talossa toimi 50-luvulla Svinhufvud-museo. Neulanen hoiti kirjakauppaa 19 vuoden ajan.

Ensimmäinen kauppa tällä 'HilVo:n' paikalla oli Mauno Karhun Taavetin Kirja- ja Paperikauppa (1925–1940). Rakennus vaurioitui sodassa ja tästä syystä kirjakauppa toimi sodan aikana eri puolilla Taavettia. 1940-luvulla rakennettiin paikalle uusi kaupparakennus. Hille ja Arvo Kovasiipi ostivat talon.

Talossa oli 20-luvulla myös hetken aikaa Väinö Koskelan sekatavarakauppa ja pihamakasiinissa Väinö näytti kyläläisille elokuvia ja piti polkupyörätehdasta.

Tarina kertoo, että kirjakauppa oli ensimmäisiä taloja, missä oli ovikello. Pojat kävivät rimpauttamassa kelloa ja sitten pinkoivat karkuun. Pojat olivat poikia, silloinkin. 


Kauppakadun ja Marttilantien yhtymäköhdass on lisäksi pieni talo, missä Abraham Karhu piti pientä ompelukoneliikettään. Katso siitä lisää.

Aabraham Karhu. Kuva: Luumäkeläinen Karhun suku.
Aabraham Karhu. Kuva: Luumäkeläinen Karhun suku.

Lähteet: Kansalliskirjaston digiarkisto, Luumäkeläinen Karhun suku, Geni, Karhun suvun KARHU PESÄN KUULUMISET -sukulehti. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.