MARTTILANTIE

Marttilantie kulkee Myyrän mutkasta itään Linnalantielle asti. Sen varrelle sijoittuivat vuosisadan vaihteen ja 1900-luvun alun ensimmäiset liiketoimijat Marttilan kylässä. Tien eteläisellä puolella sijaitsivat Taavetin Höyrymylly ja Saha sekä Suomen Harja- ja Sivellintehdas.

Marttilantien taloja etelän suunnasta kuvattuna vuonna 1910. Kuva: Luumäen Fotokerho/Nortia/Paavo Naumanen.
Marttilantien taloja etelän suunnasta kuvattuna vuonna 1910. Kuva: Luumäen Fotokerho/Nortia/Paavo Naumanen.

Kuulopuheiden mukaan tietyissä piireissä tietä kutsuttiin "Nevskin prospektiksi" syystä, että tällä osuudella vaikuttivat ja asuivat mm. rautateiden työmestari Fredrik Halleen valtion rautateiden konepajalta Pietarista, valtioneuvos Anton Edvard Eriksson Venäjän armeijan muonituspäälikön adjutantti, von Becker Suomen valtion viljan ostaja Pietarissa ja muutama muukin Pietarista lähtöisin oleva henkilö. Pietarista kotoisin oli myös Taavetin ensimmäinen kelloseppä Ville Rennicke.

Marttilantien varrella oli myös taloja ja henkilöitä: Apteekki ja apteekkarit, Kunnanlääkäri ja sittemmin yksityislääkäri Anders Konrad August Busstorff, ruununnimismies Karl Viktor Nyqvist, kansakoulunopettaja Johan Petter Jaakonpoika Luukas, kruununnimismies Nordström (Nordsrömit muuttivat sukunimensä 1900-luvun alkupuolella Nortiaksi) sekä Luumäen seurakunnan Diagonissat. Taavetin ensimmäinen koulu oli myös lähellä Linnalantien risteystä. 

Marttilantien taloja etelän suunnasta kuvattuna 1.4.1925. Tarina kertoo, että tällä pellolla oli kapearaiteinen kiskotus sahalta semalle, jota myöten työnnettiin tai sitten hevoset vetivät sahatavaraa aseman seudulle juniin lastattavaksi. Kuva: Luumäen Fotokerho/ Teuvo Nortia.
Marttilantien taloja etelän suunnasta kuvattuna 1.4.1925. Tarina kertoo, että tällä pellolla oli kapearaiteinen kiskotus sahalta semalle, jota myöten työnnettiin tai sitten hevoset vetivät sahatavaraa aseman seudulle juniin lastattavaksi. Kuva: Luumäen Fotokerho/ Teuvo Nortia.

Yllä olevassa kuvassa vasemmalta: Tainan – Hermusen talo ennen korjausta, Karhun – Ville Myyrän – Pappilan talo (vaalea). Sorosen mummom "mökki" (tumma), niin kuin silloin sanottiin. Tästä hieman oikealle korkea harjakattoinen talo on myllytupa, josta suurentamalla on rakennettu Nordströmin – Nortian huvila ja Naumanen kauppahuone. Tämän ja Sorosen mökin välissä takana oleva talo on joko diagonissan talo tai Luukkaan – Tuppuraisen – Lavin talo. Suuri valkea talo on tohtori Bustorffin – Helavaaran – Osuuskaupan. Seuraava pitkä tumma talo on entinen Harjatehdas, Nordströmin - Kurvin - Pesun talo ennen kesällä 1925 suoritettua täydellistä saneerausta ja uudelleen rakentamista. Pitkä ulkorakennusrivi oli siihen saakka paikallaan, kun Väinö Kurvi osti talon. (Teuvo Nortian kirjeestä  22.4.1977).


Vuosina 1920-1960 Marttilantielle syntyi, kuten Kauppakadullekin, uusia kauppaliikkeitä. Tien eteläpuolelle sijoittuivat Abraham Karhun pieni liike aivan Myyrän mutkassa Myyrän kaupan yläpuolelle, siitä 'ylöspäin' Lotta Horman kauppatalo, Osuuskauppa Kymenmaa ja vieläkin toiminnassa oleva Taavetin Kauppa-Aitta. Tien pohjoispuolella olivat Punkkisen Mylly ja Sähkölaitos, sittemmin samalla paikalla Idmanin Mylly ja Saha. Seuraavina olivat Ville Myyrän kauppa, Nousiaisen kauppa Ala-Outisen talossa, Osuuskaupan sivumyymälä entisessä Busstorffin ja Helavaaran talossa. Sivuteillä hiukan kauempana Marttilantiestä toimi mm. Valkosen karstaamo seurakunnan rukoushuoneen läheisyydessä ja valokuvaaja Verneri Latva Pelkosen muistiomerkin takana. Touran Takomo ja Korjauspaja sijaitsi nykyisen Pajatien varrella ja Vainion Matkabaari siitä vanhalle Linja-autoasemalle päin.

Marttilantien länsipäätä 60-luvulla. Detaljikuva ilmakuvasta, Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Marttilantien länsipäätä 60-luvulla. Detaljikuva ilmakuvasta, Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Mm. näistä Marttilantien liikkeistä löytyy sivustolla lisätietoa. Kuva: Tuija Nyberg.
Mm. näistä Marttilantien liikkeistä löytyy sivustolla lisätietoa. Kuva: Tuija Nyberg.

Marttilantien tunnettuja asukkaita vuosisadan vaihteessa


Ruununnimismies Oskar Teodor Nordström (KARJALA / 1937 / 23.12.1937 NO 346)

scar Theodor Nordström (s. 1862 k. 1948). Kuva: Digiarkisto.
scar Theodor Nordström (s. 1862 k. 1948). Kuva: Digiarkisto.

Palveltuaan ensin virkamiehenä Mikkelin ja Viipurin lääninhallituksissa hänet 1889 nimitettiin Suojärven piirin nimismieheksi. Näin alkoi hänen lähes neljäkymmentä vuotta kestänyt nimis-miesuransa, jonka aikana hän monta kertaa joutui puolustamaan maamme lakeja venäläistä sortovaltaa vastaan.
Vuonna 1892 hän vaihtoi Suojärven nimismiespiirin Lemin ja Taipalsaaren nimismiespiiriin, josta hän pian kuitenkin siirtyi Räisälän nimismieheksi. Räisälän piiristä hän siirtyi Pyhäjärven nimismieheksi ja sieltä 1911 Luumäen piiriin. Täällä Nordströmjoutui vakavaan ristiriitaan silloisten venäläisten vallanpitäjien kanssa. Kun presidentti Svinhufvud vuonna 1914 Lappeen tuomiokunnan tuomarina oli kieltäytynyt noudattamasta yhdenvertaisuuslakia piti Nordströmin kuvernöörin määräyksestä estää Svinhufvud toimimasta tuomarina, koska kenraalikuvernööri Seyn oli erottanut hänet virastaan. Tästä laittomuudesta nimismies Nordström kuitenkin kieltäytyi, mistä oliseurauksena, että kuvernööri v. Pfaler mielivaltaisesti erotti hänet virastaan. Myöhemmin Nordström vielä lisäksi joutui kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 nimismies Nordstrom sai palata virkaansa, josta hän vuonna 1928 täysinpalvelleena siirtyi eläkkeelle. Nimismies Nordström on näin ollen ollut niitä laille uskollisia ja pelkäimät-tömiä virkamiehiä, jotka raskaana sortovuosien aikana täyttivät horjumatta isänmaallisen velvollisuutensa.


Kelloseppä Ville Rennicke

Ville Rennicke syntyi Pietarissa vuonna 1866 ja kuoli Taavetissa vuonna 1964, jolloin hän oli Luumäen seurakunnan vanhin asukas.
Jo Pietarissa olo aikanaan Rennicke harjoitti kellosepän ammattia. Luumäen Marttilaan Rennicke muutti Pietarista vuonna 1904. Luumäellä Renicke meni naimisiin Maria Topiaksentytär Pekalan (s. 1874) kanssa ja he saivat kolme lasta Aleksanterin (s. 1894), Olgan (s. 1900 myöh. Puranen ja Purho) ja Laurin (s.1907).

Rennicken kelloseppänliike sijaitsi Marttilantien Höyrymyllyn myllytuparakennuksessa (nykyisin osa Naumasen Taavetin Kauppa-Aitan rakennusta).

Rennicke osasi useita kieliä ja tarinan mukaan kertoili paljon Pietarin oloista ja kokemuksistaan siellä.

Luumäellä olonsa aikana oli Rennicke nimitetty ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Luumäen nimismiespiiriin ainankin vuodeksi 1916.


Lähteet: Geni, Kansalliskirjasto Digiarkisto, Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen