Taavetin Kansallis-Osake-Pankki 

"SIELLÄ AINA YSTÄVÄ"
"SIELLÄ AINA YSTÄVÄ"
Kansallis-Osake-Pankki 20-luvulla. Kuva Finna.
Kansallis-Osake-Pankki 20-luvulla. Kuva Finna.
Kansallis-Osake-Pankin rakennus valmistui vuoden 1919 lopulla. Se sijaitsi silloisen Säästöpankin ja Heikinheimon talon välissä Kauppakadulla. Kuva: Detalji ilmakuvasta vuodelta 1930. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Kansallis-Osake-Pankin rakennus valmistui vuoden 1919 lopulla. Se sijaitsi silloisen Säästöpankin ja Heikinheimon talon välissä Kauppakadulla. Kuva: Detalji ilmakuvasta vuodelta 1930. Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttori perustettiin 21. 7.1919. Konttorin ensimmäisenä johtajana oli Taavetti Punkkinen (7 vuotta). Pitkäaikaisin pankinjohtaja oli Taavetti Puranen (28 v) ja hänen jälkeensä tulivat Jorma Tolonen (2 v), Reino Hyvönen (6 v) ja 60- ja 70-luvulla Heikki Holtari.

Register tidning för varumärken 1.1.1919 NO 728
Register tidning för varumärken 1.1.1919 NO 728

Surullinen murhenäytelmä Taavetissa

Konttorin johtaja Taavetti Punkkinen, sai surmansa kesäkuun 1. tapahtuneessa kuuluisassa pankkiryöstöyrityksessä. Surmansa saivat tässä kahakassa myös virkailija Alina Hirvikallio ja valvoja maakauppias Taavetti Myyrä.

Digiarkisto. Suomen Kuvalehti 12.6.1926 NO 24.
Digiarkisto. Suomen Kuvalehti 12.6.1926 NO 24.
Kuva: Etelä-Saimaan arkisto
Kuva: Etelä-Saimaan arkisto
Digiarkisto: Laatokka 8.6.1926 NO  62.
Digiarkisto: Laatokka 8.6.1926 NO 62.

Vuoden 1926 ryöstöyritys ja kolmen ihmisen murha oli surullinen tragedia pankkihistoriassa. Siitä ja sen jälkimainingeista kertoivat kaikki merkittävät sanomalehdet Suomessa. Artikkelit ovat tänäkin päivänä jokaisen luettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu

Esimerkiksi UUSI AURA  03.06.1926 NO 66 tai Karjala, 02.06.1926, nro 147, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1544799?page=3

Lisää KOP.n pankkiryöstöstä voit lukea myös mm.

Wikipediasta, Etelä-Saimaasta (Seija Hackman 27.9.2019) tai Luumäen Lehdestä (Matti Lehtinen 11.6.2019).

SUOMEN KUVALEHTI 12.6.1926 NO 24.
SUOMEN KUVALEHTI 12.6.1926 NO 24.

Taavetti Punkkinen - Pankinjohtajana vuosina 1919-1926

Taavetti Punkkinen (s.1880 k.1926). Kuva: Geni
Taavetti Punkkinen (s.1880 k.1926). Kuva: Geni
Digiarkisto: Kannaksen Vartio Viipurin Suojeluskunnan   TIEDONANTOLEHTI  1926  01.07.1926
Digiarkisto: Kannaksen Vartio Viipurin Suojeluskunnan TIEDONANTOLEHTI 1926 01.07.1926

Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen syntyi Luumäellä joulukuun 29. p:nä 1880. Oltuaan maanviljelijänä syntymäseudullaan, siirtyi hän 1909 samanlaiseen toimeen Kirvuun, josta kuitenkin jo seuraavana vuonna palasi takaisin Luumäelle.

Pankinjohtaja Punkkinen oli paikkakuntansa keskeisimpiä henkilöitä ja hänen kykyjään käytettiin runsaasti kunnallisiin ja muihin yleisluontoisiin toimiin. Niinpä hän oli vuosina 1911-15 kuntakokouksen puheenjohtajana, vuosina 1916-18 ja vuonna 1922 kunnallislautakunnan esimiehenä. Vuosina 1923-24 hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kihlakunnan lautamiehenä hän oli v.uosina 1915-17. Suomi-yhtiön asiamiestoimeen hän ryhtyi maaliskuulla 1925, joten hän ennätti tässä toimessa olla vain hiukan yli vuoden.

Punkkinen oli harras nuorisoseuramies, joka mm. seuransa esimiehenä, uutterana vakavan kasvatustyön harrastajana monin tavoin uurasti paikkakuntansa vapaan valistustyön hyväksi.

Lähteet: Digiarkisto: KESKINÄISYYS, SUOMI-YHTIÖN JULKAISU ASIAMIEHIÄÄN VARTEN 01.06.1926 NO 6 ja PYRKIJÄ, NUORISON RIENTOJEN KANNATTAJA 01.07.1926 No 7-8

Kuva 1930-luvulta. Oikeanpuoleinen vaalea talo on KOP:in, sitten Heikiheimon talo ja sen takana Karhun talo (sittemmin uudelleen rakennettuna Hil-Vo). Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
Kuva 1930-luvulta. Oikeanpuoleinen vaalea talo on KOP:in, sitten Heikiheimon talo ja sen takana Karhun talo (sittemmin uudelleen rakennettuna Hil-Vo). Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.

Taavetti Puranen - Pankinjohtajana vuosina 1926 - 1954

Pankinjohtaja, rakennusmestari Taavetti Puranen (s. 1884 k.1958)
Pankinjohtaja, rakennusmestari Taavetti Puranen (s. 1884 k.1958)
KOPin palo. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
KOPin palo. Kuva: Luumäen Fotokerho/Paavo Naumanen.
1937
1937

Ryöstön jälkeen johtajaksi valittiin Taavetti Puranen, joka toimi esimiestehtävissä 28 vuotta eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1954.

Myös pankinjohtaja Purasen toimikauden aikana kohtasi pankkia raskas vastoinkäyminen, joka onneksi ei vaatinut ihmishenkiä. Talvisodassa myöhään sunnuntai-iltana 18.2. paloi KOP:n pankkitalo perustuksiaan myöten. Puranen hädin tuskin pelastui palavasta talosta välttämättömin pankkiaineisto mukanaan.


Luumäen suojeluskunnan paikallispäällikkönä 1939-44 sotien ajan työskennelleen Antti Hyyrynsen muisteloista Rakas on meille tämä pitäjä –kirjassa: 

KOP:n konttori metsän siimekseen

Myöhään sunnuntai-iltana 18. helmikuuta 1940 Taavetti joutui jälleen pommituksen kohteeksi. KOP:n Taavetin konttori tuhoutui siinä niin pahoin pankkiin osuneen palopommin sytyttämänä, ettei toimintaa pankissa voinut enää jatkaa.

Antti Hyyrysen vaimo Marketta oli siihen aikaan pankin ainoa virkailija, koska pankinjohtaja Taavetti Puranen oli lähtenyt pommituksia pakoon. Heti pommituksen jälkeen vaimo ilmoitti miehelleen miten oli käynyt:

"Soitin heti Matti Heijarille, että tulee hevosen kanssa pankille ja auttaa kuljettamaan yhden pankkitiskin ja välttämättömät tavarat kotiini Männistöön."

Heijari tuli ja näin saatiin pankin toiminta jatkumaan. Muutaman päivän kuluttua ilmaantui KOP:n Lappeenrannan konttorin johtajia Antti Hyyrysen puheille ja he inttivät, että kenen käskystä pankki on muutettu metsään.

Heille todettiin, että "Olkaa tyytyväisiä, se on nyt hyvässä paikassa". Tähän toteamukseen johtajatkin viimein yhtyivät. Konttori oli Männistössä kesään saakka, minkä jälkeen se muutettiin takaisin Taavetin keskustaan.

Palon jälkeen KOP toimi lähes kymmenen vuotta vuokratiloissa, kunnes vielä näinä päivinäkin pystyssä oleva pankkitalo valmistul vuonna 1949.

KOP:n johdosta tietoa Suomen kaupparekisteristä (1926-1939)
(Kansallisarkiston Digiarkisto)

SUOMEN KAUPPAREKISTERI: VIRALLISEN LEHDEN LIITE 1926 01.01.1926 NO 10
1,973. S:a. Taavetin asioimisto.15/9, 5/10 1926.

Toimikunnan jäsenet Taavetti Punkkinen ja T. Myyrä ovat kuolleet. Uudeksi valvojaksi toimikuntaan on määrätty herra Taavetti Puranen. Herra Taavetti Puraselle on annettu yleisvaltuus pankin toiminimen kirjoittamiseen, sisältävän oikeuden kirjoittaa toiminimi yhdessä pankin johtokunnan jonkun jäsenen tai asioimistoa valvovan Lappeenrannan haarakonttorin esi- tai varaesimiehen kanssa taikka asioimiston esimiehen tai toisen yleisvaltuutetun tahi muun henkilön kanssa, jolle hallintoneuvosto on antanut valtuuden toiminimen kirjoittamiseen asioimistossa. Rouva Alina Hirvikallio on lakannut kirjoittamasta pankin toiminimen.

SUOMEN KAUPPAREKISTERI: VIRALLISEN LEHDEN LIITE 1927 01.01.1927 NO 5
1,973. Kansallis-Osake-Pankki. Taavetinasiomisto. 23/2, 5/4 1927.

Asioimiston valvoja M. Lensu on eronnut toimikunnasta. Uusiksi valvojiksi on määrätty herrat Emil Wessberg ja E. F. Huupponen. Pankin toiminimen haarakonttorissa kirjoittaa: kaksi johtokunnan jäsentä tai johtokunnan jäsen yhdessä haarakonttorin esi- tai varaesimiehen kanssa, tai haarakonttorin esi- ja varaesimies yhdessä, tai joku edellä mainituista yhdessä hallintoneuvoston siihen valtuuttaman muun toimihenkilön kanssa, taikka myöskin hallintoneuvoston lähempien määräysten mukaan, kaksi neuvoston siihen valtuuttamaa toimihenkilöä yhteisesti. Herrat Taavetti Puranen ja Aatu Vainikka kirjoittavat pankin toiminimen yleisvaltuudella. Kaikki muut aikaisemmin annetut valtuudet toiminimen kirjoittamiseen asioimistossa ovat peruutetut.

SUOMEN KAUPPAREKISTERI: VIRALLISEN LEHDEN LIITE/ 1933 / 01.01.1933 NO 12
1,973, Kansallis Osake Pankki. Taavetin konttori 10/12 1933.

Yksinkertainen valtuus pankin toiminimen kirjoittamiseen on annettu neiti Aune Rikkilälle.

SUOMEN KAUPPAREKISTERI: VIRALLISEN LEHDEN LIITE/ 1938
1,973. S:a, Taavetin konttori. 11/10 1938.

Yleisvaltuus pankin toiminimen kirjoittamiseen. on annettu Väinö Kailalle.
Toimikunnan jäsen Väinö E. Olenius on. kuollut ja hänelle annettu allekirjoitusvaltuus peruutettu.
Toimikunta: Taavetti Puranen, esimies, E. Neulanen, E. Siukko ja Väinö Kaila, jäseniä.

SUOMEN KAUPPAREKISTERI: VIRALLISEN LEHDEN LIITE 1939 01.01.1939 NO 12 24/3 1939.

1,973. Kansallis Osake Pankki Taavetin konttori. Toimikunta: Taavetti Puranen, esimies, E. Neulanen, E. Siukko ja Väinö Kurvi, jäseniä. Yleisvaltuus pankin toiminimen kirjoittamiseen on annettu Väinö Kurville. Väinö Kailalle annettu valtuus on lakannut.

50-70-luku

Purasen jälkeen pankinjohtajana toimi
Jorma Tolonen.
Tolosen pankinjohtajakausi jäi lyhyeksi, vain noin kahden vuoden mittaiseksi. Hän menehtyi Rusasen mutkan kohdalla auto-onnettomuudessa. Jorma oli hyvä laulaja ja harrastuksiin kuului myös kuorojen johtaminen. 

Vuosina 1956–1962 pankkia johti
Reino V. Hyvönen.

Reino Hyvönen (s.1909 k.2004). Kuva: Heikki Hyvönen.
Reino Hyvönen (s.1909 k.2004). Kuva: Heikki Hyvönen.
KOP 60-luvulla. Kuva: Heikki Hyvönen.
KOP 60-luvulla. Kuva: Heikki Hyvönen.
Kuvat ja tietoja toimitti tähän osioon Heikki Hyvönen.
Kuvat ja tietoja toimitti tähän osioon Heikki Hyvönen.

50-luvulla Pankki oli auki avoinna arkisin klo 9.00-14.30, lauantaisin klo 9.00-13.00 ja kesälauantaisin suljettuna.

"Matkoillakin ollessanne olemme aina valmiina palvelemaan Teitä. Käykää talossa!"
Näin mainostettiin Taavetin konttoria 50-luvulla - sekä suomeksi että englanniksi.

Pankki hankki talletuksia ja myönsi lainoja, mutta ei koskaan ilman riittäviä vakuuksia. Tästä linjasta ei lipsuttu ja näin vältettiin pankin luottotappiot.

Pankin henkilökuntaan kuuluivat pankinjohtaja Reino Hyvönen ja pankkivirkailijat Terttu Heimala ja Laura Lehtolainen sekä siivooja Aune Lindström.

Reino Hyvönen siirtyi vuonna 1962 Taavetista pankinjohtajaksi Kansallispankin Joensuun konttoriin.

Lyyli Hyvönen (s. 1923) vietti virkeänä 100-vuotisjuhlapäiväänsä viime vuoden puolella Lappeenrannassa. Kuva: Heikki Hyvönen.
Lyyli Hyvönen (s. 1923) vietti virkeänä 100-vuotisjuhlapäiväänsä viime vuoden puolella Lappeenrannassa. Kuva: Heikki Hyvönen.
KOPin pojat 60-luvulla. Vasemmalta Hannu (s.1945), Heikki (s.1947) ja Olli. Kuva: Heikki Hyvönen.
KOPin pojat 60-luvulla. Vasemmalta Hannu (s.1945), Heikki (s.1947) ja Olli. Kuva: Heikki Hyvönen.


Faktaa ja fiktiota Taavetin pankkiryöstöstä - 2020 Rural explorer-hanke tuotti tästä ainutlaatuisesta ja paljon julkisuutta saaneesta tragediasta omanlaisensa sarjakuvakertomuksen, minkä löydät osoitteeesta:

https://www.humak.fi/julkaisut/pankkiryosto-taavetissa/

Heikki Holtari
pankinjohatajana vuosina 1962 - 

Heikki Holtari. Kuva: Luumäen Lehti 17.7.1969 No 28.
Heikki Holtari. Kuva: Luumäen Lehti 17.7.1969 No 28.

Vuodesta 1962 lähtien pankinjohtajana toimi Heikki Holtari. Pankki muutti sittemmin yläkylän kasvavaan liikekeskukseen. Fuusio SYP:n kanssa tapahtui vuonna 1995. Alakylän pankkitalossa toimi tämän jälkeen mm. autokoulu. Rakennuksen muut tilat olivat ja ovat edelleen asuinkäytössä. 

Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttori kehittyi ripeästi, joten se vuonna 1969 oli pankin parhaimpia maaseutukonttoreita. Sen asiakaspiiri, johon kuului mm. puutavaraliikemiehiä, kauppiaita ja maanviljelijöitä, oli jatkuvasti lisääntynyt vuosien aikana. Pankin toimialueeseen kuuluivat Luumäen kunnan lisäksi muutama kylä Miehikkälän ja Ylämaan kunnista. Konttorin valvojina 60-luvun puolessa välissä olivat johtaja Väinö Juntto, rovasti Juhani Jääskeläinen, maanviljelijä Matti Karvanen, liikemies Väinö Kurvi, kunnanlääkäri Osmo J. Weijo sekä maanviljelijät Nestori Sairanen ja Ville Tähkäpää.

Kuva vuodelta 1969. Pankin liiketilojen lisäksi talossa oli pankinjohtajan huoneisto ja yläkerrassa vuokrahuoneistot, missä asui pankin henkilökuntaa.  Kuva: Paavo Naumanen
Kuva vuodelta 1969. Pankin liiketilojen lisäksi talossa oli pankinjohtajan huoneisto ja yläkerrassa vuokrahuoneistot, missä asui pankin henkilökuntaa. Kuva: Paavo Naumanen
Detaljikuva ilmakuvasta vuonna 1960. Kuva: Paavo Naumanen.
Detaljikuva ilmakuvasta vuonna 1960. Kuva: Paavo Naumanen.
KOP 50 vuotta. Kuvassa vasemmalta Raili Jurvanen, Tellervo Jukkara, Leila Salmi, Leena Kelvelä, pankinjohtajat Veikko Kokkola, Pekka Linnavirta ja Heikki Holtari. Kuva: Luumäen Lehti 24.7.1969 no 29.
KOP 50 vuotta. Kuvassa vasemmalta Raili Jurvanen, Tellervo Jukkara, Leila Salmi, Leena Kelvelä, pankinjohtajat Veikko Kokkola, Pekka Linnavirta ja Heikki Holtari. Kuva: Luumäen Lehti 24.7.1969 no 29.

1969 vietettiin Kansallis-Osake-Pankin 50-vuotisjuhlaa.

Luumäen Lehti 24.7.1969 no 29 kirjoitti:

KOP:n Taavetin konttorin kalusto on ajanmukainen ja hienosti värisoinnutettu. Maanantaina oli vilskettä, kuten kuvammekin todistaa. Onnittelukukkien rivistöä juhlistamassa tunnelmaa.


Leena Kurvi (os. Kelvelä) muistelee KOP:n aikoja:

Uudet vuodet vietettiin aina töissä tilinpäätöstä tehdessä. Pankin ikkunoista katseltiin ilotulitukset ja uudenvuodenpäivänä käytiin aina välillä työn lomassa pankinjohtajan asunnon puolella katsomassa TV:sta mäkihyppyä.

Päivittäin käytiin lounastauolla "ulkona" syömässä, Ensin toimi lounastavintolana alaosulan yläkerran baari, sitten Kievari-baari. Kahvila Kulman Kovasiiven Helmi valmisti myös jonkun aikaa meille koppilaisille maukkaita lounaita ja Kanuuna tuli mukaan kuvioihin 70-luvun alussa, jolloin pankki siirtyi yläkylään.

Luumäen Lehti no 4 1973 kertoo KOPin uuden pankkitilan avajaisista yläkylän liikekeskuksessa:

KOP:n avajaisia juhlittiin Taavetissa

Maanantaina avasi KOP:n Taavetin konttori ovensa uudessa talossa, lippu oli juhlan kunnniaksi vedetty salkoon. Pankin käytössä on katutasolla tiloja 150 m² ja alakerrassa kahviot,

Saunat ja muut tilat, yhteensä 161 m². Alakerran tiloihin oli jo kokoustilauksia jätettykin.

Asiaankuuluvista avajaiskahvitteluista huolehtivat Sotainvalidien Naiset ja kiirettä heillä olikin, kun kävijöitä oli toista tuhatta. Kukkakorien ja -laitteiden runsaus oli värittämässä tätä juhlapäivää ja samalla ensimmäistä työpäivää näissä uusissa puitteissa.

Digiarkistosta ja Luumäen Lehdestä löytynyttä ja vähän muutakin

Lähteet: LUUMÄKI 375 V - LC Luumäki/Ukko-Pekka 2017, Paavo Naumanen, RAKAS ON MEILLE TÄMÄ PITÄJÄ - Pentti Pien-Inkeroinen, Eero Kangas, Pekka Siiropää, Hilkka Suoanttila-Tuuva 1998, LUUMÄEN HISTORIA Kalevi Kumpulainen, Timo Miettinen 1992, Luumäen Lehti 24.7.1969 no 29, Heikki Hyvönen, Kansalliskirjasto, Digirkisto, Wikipedia, Finna.