Taavetin Kirja- ja Paperikauppa

Taavetin ensimmäinen kirjakauppa aloitti tämän Taavetin ensimmäisen kansakoulun eteishuoneessa talon keskiosassa. Ennen koulua talo oli Emanuel Venäläisen talo vuoteen 1872. Talossa oli myös rautatien toimisto siihen asti, kunnes rautatie oli valmis. Kuva: Taavetin Fotokerho/Paavo Naumanen
Taavetin ensimmäinen kirjakauppa aloitti tämän Taavetin ensimmäisen kansakoulun eteishuoneessa talon keskiosassa. Ennen koulua talo oli Emanuel Venäläisen talo vuoteen 1872. Talossa oli myös rautatien toimisto siihen asti, kunnes rautatie oli valmis. Kuva: Taavetin Fotokerho/Paavo Naumanen

Kirjakauppatoiminta Taavetissa alkoi Opettaja Neulasen toimesta. Hän aloitti toiminnan pienimuotoisena Taavetin ensimmäisen kansakoulun suuressa eteishuoneessa. Talo sijaitsi entisen virastotalon, nykyisen kirjaston kohdalla. Talossa toimi 50-luvulla Svinhufvud-museo. Neulanen hoiti kauppaa 19 vuoden ajan. 

Vuosina 1932-1940 kirjakauppa toimi Mauno Karhun 'Hil-Vo':n paikalla silloin olleessa vanhassa talossa, joka vaurioitui sodassa tästä syystä sodan aikana kirjakauppa toimi eri puolilla Taavettia, kunnes uusi talo rakennettiin samalle 'Hil-Vo'n paikalle. Hille ja Arvo Kovasiipi ostivat kirjakaupan ja päättäessään jatkaa toisella kaupan alalla, möivät sen vuonna 1947 Emmi ja Kasse (Kaarlo) Salmiselle.

Emmi ja Kasse Salminen

Taavetin Kirjakauppa Kauppakadulla. Kuva: Finna/Lappeenrannan Museot, kuvaaja: Veikko Oksanen 1954.
Taavetin Kirjakauppa Kauppakadulla. Kuva: Finna/Lappeenrannan Museot, kuvaaja: Veikko Oksanen 1954.

Emmi (s.1910  k.1997) ja Kasse Salminen (s.1901 k.1953) muuttivat Kajaanista Taavettiin. Kajaanissa Emmi oli toiminut jonkun aikaa Kainuun Sanomien konttorissa. Joulukuussa 1951 he ostivat Kauppakadun varrelta tontin. Oma talo – Taavetin Kirjakauppa-talo - valmistui vuoden 1953 aikana. Ennen muuttoa Salmisen perhe – myös lapset Helena (s.1949) ja Tapani (s.1952) – asuivat vastapäätä omaa tonttia Kovasiiven pihassa olleessa vanhassa lautarakenteisessa olleessa pienessä mökissä. Emmi ja Kovasiiven Hille olivat sisaruksia. Oman uuden kodin valmistumisen iloa varjosti perheen isän menehtyminen marraskuussa 1953.

Emmi oli suorittanut vuonna 1948 Kirjakauppakoulussa libristin tutkinnon. Emmi johti menestyksekkäästi omistamaansa Taavetin ainoaa kirjakauppaa vuoteen 1974 asti – yli kaksikymmentä vuotta.  

Kevättalven auringossa  vuonna 1963 Taavetin Kirja- ja paperikaupan rappusilla Leena Kurvi, Raili Väyrynen, Emmi Salminen ja Helena Salminen Kuva: Helena Salminen.
Kevättalven auringossa vuonna 1963 Taavetin Kirja- ja paperikaupan rappusilla Leena Kurvi, Raili Väyrynen, Emmi Salminen ja Helena Salminen Kuva: Helena Salminen.

Ensimmäiset vuodet yksinhuoltajana lasten ollessa pieniä olivat Emille vaativia työpäivien venyessä jopa 12-tuntisiksi - ensin yhdeksän tuntia kaupassa sen aukioloaikana ja kolme tuntia konttorihommia päälle kotona.

Kirjakaupassa tarvittiin luonnollisesti apuvoimia, olivathan lapset vielä pieniä. Kaupan kokopäiväapulaisina toimivat mm. Ulla Muurman ja Raili Väyrynen sekä lisäksi kiireapulaisina mm. Auli Ramu, Leena Kurvi ja Liisa Naakka, ja kotiapulaisiakin tarvittiin.

Kuva: Helena Salminen.
Kuva: Helena Salminen.
Myymäläapulainen Auli Ramu ja Emmi runsaan kirjavalikoiman äärellä.  Kuva: Luumäen Lehti.
Myymäläapulainen Auli Ramu ja Emmi runsaan kirjavalikoiman äärellä. Kuva: Luumäen Lehti.

Kaupan valikoima käsitti kirjoja, lehtiä, maalaus- ja piirustustarvikkeita sekä konttori- ja koulutarvikkeita. Kirjakaupassa otettiin vastaan kaikkien suomessa ilmestyvien sekä ulkomaisten lehtien tilauksia. Se välitti myös ilmoituksia sanomalehtiin, myös Luumäen Lehteen. Myös veikkauksia otettiin kaupassa vastaan ja tilitettiin ne viikoittain Veikkaustoimistolle.Kirjakaupasta ostettiin kaikki koulukirjat ja -tarvikkeet – ne, mitä koulusta ei saatu. Suosikin ilmestymispäivänä oli kiire ostamaan tuore numero, jotta ei jäänyt sitä paitsi.

Vuonna 1974 Emmi myi kaupan, jolloin kirjakauppa myös muutti yläkylään. Kirjakauppakiinteistön Emmi myi vuonna 1980. Uudet kauppatalon omistajat muuttivat talon kauppahuoneiston asuinhuoneistoksi. 

Muisteloita kirjakaupasta:

Oli hauska sattuma, kun Pentin kylältä joku herra tilasi Helsingin Sanomat Kirjakaupan kautta ja tilaus tietenkin lähetettiin Helsinkiin. Parin päivän kuluttua tuli Helsingistä soitto, että kyseisessä tilauksessa on varmaan virhe, tilaajana oli Taavetti Pentti ja osoite oli Taavetti Pentti. Kaikki oli kuitenkin oikein ja kyseinen herra sai selvityksen jälkeen lehtensä.  (Helena Salminen)

Monet muistavat Salmisen jättikokoisen kissan Mossen, joka otti näyteikkunassa usein päiväunia nautiskellen auringon lämmöstä. Mosse oli kissa, joka kaupan rappusilla istuessaan pelotteli pois jopa silloisen apteekkarin koiran, jolla oli tapana nirhata kissoja. Myös kirjakaupan ominaistuoksu on jäänyt muistoihin ja kun sisään astui, kilisi se ovikello. Jos myyjää ei näkynyt kaupassa, tuli hän pian asunnon ja kaupan välisestä ovesta tervehtimään asiakasta. Kilikello oli sisäovessa jonkin aikaa, mutta suurimman osan kaupan olemassaoloajasta "kellona" toimi ulko-oven pamaus, joka kuului omalle privaattipuolelle hyvin, kertoi Helena. (Tuija Nyberg)

Olin varmaan viisivuotias ja siskoni vei minut tosi ihmeelliseen, hienoon ja jännittävään paikkaan. Salmisen kirjakauppaan nimittäin. Olin jo oppinut lukemaan ja jollain lailla käsitin kaiken sen luettavan määrän. Sitten systeri antoi minun valita jonkun, minkä vaan halusin, sarjakuvalehden. Hän ostaisi sen minulle. Pitkään katselin ja hypistelin kaikkia niitä hienoja lehtiä ja viimein valitsin Lassie-lehden. Lehti oli vähän arveluttavan tyttömäinen, mutta siinä oli niin hienon tuntuiset vahapaperikannet. (Jouko Pesu)

Lähteet: Helena Salminen, Tuija Nyberg, Luumäen Lehti, Luumäki FB-ryhmä.