Kauppias Aatu/Aatami Antinpoika Vainikka (s.1874 k. 1936) syntyi Savitaipaleella Valkolanmäellä. Päätettyään opintonsa kansanopistossa hän aloitti toimintansa liikealalla. Palveltuaan ensin jonkun vuoden 1892-1894 puotipalvelijana maakauppias Matti Markun kaupassa kotipaikkakunnallaan Savitaipaleella hän muutti Taavettiin vuonna 1895. 

Taavetissa hän toimi muutaman vuoden puotipalvelijana ja perusti sitten oman sekatavaraliikeen Taavettiin rautatieaseman lähelle vuonna 1897, minkä ohessa hän ryhtyi harjoittamaan myös sekä puutarha- että puutavaraliikettä. Vuoden 1910 Suomen Kauppa- ja Teollisuuskalenterissa on mainittu Vainikan kauppapaikaksi myös Saksala Marttilan lisäksi.

Taavettiin muutettuaan Aatu meni samana vuonna 1895 naimisiin kauppias Antti Juhananpoika Kuntun lesken Maija Stiina Kuntun os. Hämäläinen.

Taavetin aseman vieressä Aatu Vainikka ja vaimonsa Maria Kristiina / Maija Stiina ent. Kunttu os. Hämäläinen (s. 1865 k.1946) pitivät kauppapuotia vuoteen 1935 asti, jolloin he myivät kaupan Taavetin Osuuskunnalle. Perheeseen kuuluivat myös Marian edellisessä avioliitossa edesmenneen Antti Juhananpoika Kuntun kanssa syntyneet lapset Elsa Maria (s. 1888) ja Juho Evert (1890).

Vainikka osti maata useaan otteeseen Venäläiseltä/Halmeelta. Vuonna 1907 päivätyn lohkomisasiakirjan mukaan Vainikan Kauppala-tila käsitti rautatieristeyksen eteläpuolella olevan kaupan tilan ja Kauppakadun varrella sen itäpuolella olevan tilan asemalta Kauppakadun puoleenväliin. Vuonna 1931 Vainikka osti nykyisen Urovuorentien ja rautatien välisen osan ja Kangasmäki-nimisen tilan Kähölän Puntarista, minne hän rakennutti huvilan. Tarina kertoo myös, että Vainikka otti veloista maksuksi maata, jos asiakas ei muuten pystynyt maksamaan kauppavelkojansa.

Rehellisenä ja taitavana liikemiehenä Vainikka nautti ostajapiirinsä jakamatonta luottamusta, suosiota ja arvonantoa ja laajensi liiketoimintaansa vuosien kuluessa jatkuvasti.

Omistaen lujan uskonnollisen vakaumuksen suoritti kauppias Vainikka tyytyväisenä työtänsä sarallaan. Yhteiskunnalliseen toimintaan hän osallistui kunnallislautakunnan esimiehenä (1907-1909), valtuuston ja kirkkovaltuuston sekä lukuisien eri valio- ja toimikuntien jäsenenä. Hän oli mukana perustamassa Kansallista Nuorisoliittoa vuonna 1908 ja uurasti sen hyväksi aikaansa uhraten sekä antaen aineellista tukea ja tuli kutsutuksi liiton kunniajäseneksi. Raittiusihmisenä oli hän tunnettu ja kuului Luumäen raittiusseuraan vuodesta 1869 lähtien toimien kansanraittiuden hyväksi aina kuolemaansa asti. Hän toimi mm. myös Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttorin valvojana ja hallituksen puheenjohtajana.

Valtiolliseen toimintaan hän myös osallistui innokkaasti ensin suomalaisessa puolueessa ja sittemmin kokoomuspuolueessa, ollen vakaumuksellinen oikeiston aatteiden kannattaja. Joukolan taloa rakennettaessa kauppias Vainikka antoi talon rakentajille huomattavan avustuksen.

Monessa mukana oli Vainikka ja monet eri yhdistysten kokoukset, kinkerit ja kylänluvut pidettiin Maria Vainikan omistamassa Vainikan kauppatalon yhteydessä olleessa kahvituvassa. 

Kauppapalvelija Ville Myyrä Marttilantieltä oli yli 30 vuotta Kauppias Vainikan palveluksessa. Piikoina Vainikoilla olivat mm. 1898 Anna Toukoniemi (s.1878), 1903 Leena Villentytär Punkkinen (s.1878), 1920-luvulla  Eeva Ristola (s.1891) ja Tilda Nyman (s.1893).

Aatu Vainikka menehtyi kauppansa myyntiä seuraavana vuonna 1936 kotonaan Taavetissa sydänhalvaukseen 63-vuotiaana.

Aatun ja Marian jälkeen heidän omaisuutensa perivät Marian tytär Elsa Maria Janhunen ja tyttärentytär Marita (Vaava) Janhunen.

Aatu Vainikan kauppiasura Taavetissa oli lähes 40 vuoden pituinen.

Lisää Aatu Vainikasta ja suvustansa löytyy tietoja Genin osoittesta: https://www.geni.com/people/Aatu-Vainikka/6000000087583849516

Tässä kuvassa Taavetin Talouskauppa, minkä rakennuksen Vainikka rakennutti. 1930-luvulla otetussa kuvassa ovat todennäköisesti silloin kauppiaana ollut Paavo Valtti ja oikealla Aatun leski Maria Vainikka. Kuva: LUUMÄKI 375 V - LC Luumäki/Ukko-Pekka 2017. Kauppa paloi lopulta maan tasalle hämärissä olosuhteissa vuonna 1944. Paavo Valtti menehtyi palon mukana.