Kestikievariasiaa ja Uschakoff
Kestikievariasiaa
(Seuraavan tekstin sisältöä on suurelta osin lainattu Mikko Korhosen kirjasta Taavetin sukuja v4.)
Taavetin Marttilan kylässä mainitaan jo 1600-luvulla olleen kestikievari, jota piti Antti Matinpoika (Marttila). Tämä kestikievari oli 1710 merkitty autioksi ja vuonna 1723 oli kievari siirtynyt Rantalaan, missä sitä piti August Augustinpoika. Kymmenen vuoden kuluttua eli n. 1733 mainitaan kievarin olevan taas Marttilassa. Nyt sen pitäjänä oli kornetti Johan Johansson Anmorin (s.1685 k.1752). Anmorinilla oli 'residenssi' Saksalassa 1716 ja hän omisti myös talot Laukkalassa ja Toikkalassa samaan aikaan kun hän johti Marttilan kestikievaria.
Suomessa kiinteiden kauppojen ja puotien avaaminen maaseudulle sallittiin vasta vuonna 1859. Tätä ennen muut, kuin oman seudun tuotteet piti ostaa joko tehden kauppamatka lähimpiin kaupunkeihin Viipuriin tai Lappeenrantaan, pistäytyen lähimmillä markkinoilla tai sitten kylään ilmestyviltä kulkukauppiailta. Lappeenrannan markkinoilla kävivät Luumäeltä niin rahvaat kuin säätyläisetkin.
Gavril Uschakoff/Ushakov 1800-luvun alkupuolella
Vaikka virallista lupaa näihin aikoihin ei vielä maakaupan pitoon ollutkaan, harjoitettiin pienimuotoista kauppatoimintaa joidenkin kestikievareiden yhteydessä. Rusalan talosta on aikoinaan purettu Linnalantien puolelta pitkä tupasiipi, jossa oli muuripadat ruoan valmistusta varten. Arvioidaan, että tämä liittyisi Gabriel Ushakoffin aikaan.
Ensimmäisenä nimenä Taavetin kauppiaista puhuttaessa löytyy historiankirjoista venäläisen liikemiehen Uschakoffin nimi. Kestikievarin maat oli vuokrattu Gavril Uschakoville 325 ruplan vuotuisesta summasta.
Luumäen historiassa mainitaan nimellä sekä Gavril että Gabriel Uschakov, Kauppias ja kestikievarinpitäjä Uschakoff (s. noin 1779 k.1840) ja vaimonsa (s. noin 1778) esiintyvät Marttilan henkikirjoissa vuosina 1818-1826, minkä jälkeen pariskunnan nimiä ei ole esiintynyt niissä enää. Useita henkilöitä on kuitenkin mainittu Marttilan henkikirjoissa 1827-1836 ja 1841-1842 otsikon "Handlanden/Gästgifwaren Uschakows/Uschakoffs folck" alla. Mahtoiko Uschakoffin pariskunta muuttaa muualle kuitenkin kaupan/kestikievarin omistuksen säilyessä? Henkikirjoissa on mainittu "Enkan/des moder Afimja Harlamowa/Harlamowna" (s. noin 1750), joka saattaa olla Gavril Uschakowin äiti. Kauppias ja kestikievarin isäntä Uschakoffin tilaan on merkitty enimmillään 12 henkilöä. Vaimon ja lapsien lisäksi oli renkejä ja piikoja useampi 1820-luvulla.
Tilalla oli vuonna 1833 käynyt maamittari Gahmberg ja suorittanut mittaukset ja pyykittänyt tilan sekä arvioinut sen verotusarvon. Tilalla oli silloin sen mukaan seitsemän miestä, neljä naista, kaksi lasta, neljä hevosta, kahdeksantoista lehmää, kolme porsasta ja neljä lammasta. Tila tuotti vuodessa neljä tynnyriä ruista, yhden ohraa, kahdeksan kauraa, pari tynnyriä perunoita sekä kymmenen kappaa pellavaa. Vuonna 1834 sovittiin tilan luovuttamisesta niin, että se olisi Uschakovin ja hänen vaimonsa hallussa heidän kuolemaansa asti ja sen jälkeen tulisi Argillanderille ja Venäläiselle. (Lähde: Taavetin sukuja mm. Eeva Hämäläinen ja Janne Lindström v4 2016, Mikko Korhonen).
Otteet Luumäen Marttilan henkikirjoista vuonna 1818:
https://digihakemisto.net/item/2293854101/5728224739/266
Yo. teksteistä tulkintaa: (Henkikirjoissa ilmoitettiin näinä vuosina ikä, ei syntymävuotta, kuten myöhemmin.)
1818 - Handlanden/Handlaren (kauppias) och Gästgifvaren (Majatalon isäntä) Gavril Uschakow (s.n. 1779)
Betjenter (palvelijoita) Johan Friedrich Probst (s.1768), Andrej Terentjef (s.1779/1780), Matts Andersson (s.1803), Johan Jacobsson (s.1802). Pigor (piikoja) Catharina Mattsdotter (s.1788), hennes dotter Jewgewjewna 1v, Maria Kirilowa (s.1806). Enkan Afimja Harlamowa (s.1750).
