Apu Munne - Maitokuskista linja-autoilijaksi

Apu 60-luvulla. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Apu 60-luvulla. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Apu rahastajan uniformussa. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Apu rahastajan uniformussa. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Apu ja veljensä Armas Kotkan Harmonikkaopisto-aikana. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Apu ja veljensä Armas Kotkan Harmonikkaopisto-aikana. Kuva: Arja-Hannele Munne.

Kiitokset Apun tyttärelle Arja-Hannele Munnelle, Eero Kaaslaiselle ja Sampo Munnelle tiedoista, tarinoista ja kuvista.

Apu Munne (s. 1925 k. 2011) Munteenkylästä sai jo 16-vuotiaana erikoisluvalla ensimmäisen ajokorttinsa, jonka hän vieläpä suoritti linja-autolla ajaen.

Nuorena miehenä Apu oli VR:n palveluksessa. Musikantin ura myös kiinnosti. Kotkan Harmonikkaopistoakin Apu kävi jonkin aikaa veljensä Armaksen kanssa. Harmonikan näppäily vaihtui kuitenkin kuorma-auton ratin vääntöön. Vuonna 1946 Apu hankki ensimmäisen autonsa. Se oli Ford ja ns. yleiskulkuajoneuvo, mitä käytettiin puun ja hiekan ajoon ja mm. kirkkoreissuihin sekä hautajaiskuljetuksiin. Siihen aikaan kuorma-autolla hoidettiin kaikki kyytiajot.

Linja-autoiluun Apu sai ensimmäisen tuntuman oltuaan sen aikaisen linja-autoliikennöitsijän Väinö Pienmunteen rahastajana. 

Kuvassa Väinö Pienmunteen Chevrolet -linja-auto. Oikealla Väinö Pienmunne, konepellillä rahastaja Apu Munne, etummaisena vasemmalta Armas Munne ja Lauri Laari. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Kuvassa Väinö Pienmunteen Chevrolet -linja-auto. Oikealla Väinö Pienmunne, konepellillä rahastaja Apu Munne, etummaisena vasemmalta Armas Munne ja Lauri Laari. Kuva: Arja-Hannele Munne.

Luumäen Meijerin palveluksessa Apu kuitenkin teki elämäntyönsä. Maitokuljetukset hän aloitti vuonna 1949, kun hän toisella yrittämällä sai maitoautoon liikenneluvan. Hoidettavana oli kaksi linjaa ja niissä oli yhteensä kuutisenkymmentä noutopaikkaa. Niistä kuljetettiin meijeriin yhteensä noin 5.000 litraa maitoa päivässä. Työ oli raskasta ja päivät olivat pitkät, aamu viidestä iltapimeään.

Apulla oli pitkäaikainen repsikka Eero Kaasalainen. Eero kertoikin kaikille olevansa apukoulussa. Eeron ja muista maitoautojutuista on kerrottu sivulla 1940- ja 1950-luku.

https://taavetti---kauppiaskatujen-kulta-aika-1950-19709.cms.webnode.fi/1940-ja-1950-luku/

Toinenkin repsikka oli - Pentti Pienmunne, joka myös kuljetti joskus maitoautoa, etenkin silloin, kun Apu siirtyi itse ajamaan linja-autoa. Kuljettajana auttoi myös Vesa Venäläinen, joka myöhemmin kuljetti aina silloin tällöin Apun linja-autojakin.

Maitoautoajossa, jota Apu harjoitti kolmattakymmenettä vuotta, ehti hänellä olla seitsemän eri automerkkiä, joista viimeisin oli Mersu.  

Maidon tonkkakuljetus loppui 1980-luvun puoleen väliin mennessä, kun maidontuottajat ottivat käyttöön tilatankit ja maitoa kuljetettiin jatkossa tankkiautoilla. 

Apu ja repsikka Eero Kaasalainen. Kuva: Arja-Hannele Munne.
Apu ja repsikka Eero Kaasalainen. Kuva: Arja-Hannele Munne.

Uudet tuulet puhaltavat vuonna 1973

Luumäen Lehti 1973.
Luumäen Lehti 1973.


Kun sitten lääkäri antoi Apulle neuvon jättää maitokuskihommat työn raskauden takia, alkoi Apu suunnata katseensa linja-autojen suuntaan. Apu hankkikin sitten ensimmäisen linja-autonsa vuonna 1973 ja jatkoi vielä muutaman kuukauden maitokuljetuksia apukuskinsa avustamana.

Ensimmäinen linja-auto oli käytetty 105 dieselhevosvoimainen Volvo, tyyppimalli B 755. Se oli nimenomaan turistikäyttöön tehty ja väljälti 40-paikkaiseksi rakennettu. Apu osti auton Espoon Auto Oy:ltä, joka oli käyttänyt sitä vain tilausajoihin. Autossa sanottiin olevan yhdeksänkymmentä prosenttia käyttöaikaa jäljellä, mikä vastasi reilun miljoonan kilometrin ajoaikaa.

VOLVO. Kuva: Arja-Hannele Munne.
VOLVO. Kuva: Arja-Hannele Munne.


LL no 16 1973.
LL no 16 1973.

Aluksi isäntä itse ajoi kaksi vuoroa päivässä Kannuskoskelta Pajarin kautta Taavettiin ja takaisin. Lisävuoroista oli anomus käsiteltävänä liikenneministeriössä. Kouluajojen ollessa tauolla koululomien aikana, alkoi Apu ottaa vastaan myös tilausajoja.

Linja-autoja tuli lisää. Samanaikaisesti niitä oli jossakin vaiheessa ainakin kolme. Niillä hän ajoi pääasiassa tilausajoja ja koululaiskuljetuksia Viuhkolan suunnasta. Koululaisilla oli niinä aikoina 6-päiväinen kouluviikko. Tilausajoja tuli tehtyä mm. Pietariin, Moskovaan ja Puolaan.

Apu työllisti hiljalleen autokannan kasvaessa kuljettajia lisää. Apun autoja ajoivat mm. Vesa Venäläinen, Veikko Laapas, Tarmo Puranen. Apulla oli töissä myös espanjalainen kuljettaja Juan Martin Guillen pari vuotta. Väliaikaisia kuskeja olivat mm. Raimo Parkko ja Jussi Nurkka sekä muita kuljettajia Jukka Suoknuuti ja Seija Puranen.

Apun täytettyä 70 vuotta oli linja-auton ajaminen lopetettava. Tämä yläikäraja oli määrätty laissa bussinkuljettamiseen. Koitti ansaitut eläkepäivät.


Reissukuvia. Kuvat: Arja-Hannele Munne.

Arja-Hannele Munne muisteli Apu-isäänsä
Luumäen Lehti 30.6.2011

Apu Munteen autoja on luetteloitu Bussidata.fi sivustolla:
https://bussidata.kuvat.fi/searchresults/Munne/

Muisteloita:

Apun tytär muistelee:
Pienenä tyttönä saimme siskon kanssa olla isän mukana maitokuljetuksissa. Meistä oli kivaa tavata ihmisiä ja erityisesti muistan ne hauskat hetket, kun tavattiin maitoautojen kuljettajia meijerillä. Maitohan toimitettiin kyliltä suurin piirtein samoihin aikoihin aamusella, niin että meijerin laiturilla oli vilskettä. (Arja-Hannele Munne)


Apu vei meidät rippileirille Etelä-Saksaan kesällä 1987.(Ville Juntunen)

Munteen Apun viimeisellä pienemmällä 20-paikkaisella ajelin Apulle tilausajokeikkaa 90-luvulla. Kuva Haminan Linja-autoasemalta 1995. (Mika Purho)

Kuva: Mika Purho.
Kuva: Mika Purho.

Ajoin vuosina 2008-2009 keltaisilla vuoroa Taavetista Lappeenrantaan ja takaisin Taavettiin, jatkoin siitä Kouvolaan ja takaisin, Purasen Seija ajeli samaa vuoroa. Apu Munteen viimeisen linja-auton katsastusremotin tein ja kerran oikaisin pellit takapäästä sekä maalasin sen. Se oli Volvo, pääväri valkoinen ja oli myös sinistäkin. (Jukka Suoknuuti)